Jassu!

EM ja JO siis lahtivat yhdessa kolmen viikon reissulle Turkkiin, josta voi lukea taalta: http://jethecolouringmyworld.blogspot.com. Mutkien kautta kaksikko paatyi Kreikan Thessalonikiin, jossa tiet alkoivat erota.

EM jai hotellille nukkumaan JOn suunnatessa tutkimaan kaupunkia. Thessaloniki on Kreikan toiseksi suurin kaupunki ja jokseenkin siis iso ja likainen, vaikka kivoja puistoalueita ja merenranta onkin. Nahtavyyksia ei kaupungissa kummemmin ole, valkoinen torni ja muutamat rauniot tuli kierrettya, meduusa bongattua ja ihmeteltya sataman liepeilla ollut telttamajoituskeskittymaa, jossa ilmeisesti osoitettiin myos mielta jotakin asiaa kohtaan. Ostosmahdollisuudet kaupungissa ovat hyvat ja onneksi EM saikin jotain valttamattomia tavaroita hankituksi ja JO sai sandaalinsa takaisin, eika joutunut kolmea viikkoa viettamaan vaelluskengissa!

Olin yha pilkullinen joten suuntasin apteekkiin. Naytin apteekkarille pilkut ja pyysin kortisonitabletteja, jolloin seta totesi, etta neiti on hyva ja lahtee nyt laakariin... Niinpa siis neiti suuntasi toiseen apteekkiin, jossa alysi pitaa suunsa kiinni pilkuista ja sai ostettua niin kortisoni- ja pahoinvointitabletteja kuin kortisonivoidettakin. Niista ei kuitenkaan valitonta apua seurannut, joten paatin hankkiutua sairaalalle. Jain ensin pois bussista vaaran sairaalan kohdalla, mutta onneksi kaksi kivaa vartijasetaa (joista toinen puhui vahan englantia ja toinen vahan saksaa) opastivat oikeaan sairaalaan. Sairaalassa olin aivan pihalla minne menna, silla kaikki tieto oli kreikaksi. Lopulta minut viittiloitiin menemaan ilmeisesti ensiapuun jonottamaan. Tiskille paastyani naytin kasivarteni ja totesin, etta tollaisia mulla on, ei mitaan tietoa minne menen. Sen jalkeen ilmoittautumispisteen miehet kutsuivatkin minut jo tiskin taakse esittelemaan pilkkujani ja kaikki kolme tutkivat niita hammentyneina ja tiukkasivat missa vietinkaan viime yon. Lopulta sain lapun menna erikoislaakarille toiseen sairaalaan ja kehoituksen menna sinne taksilla.

Jatkuvasti joku on kylla tarjoamassa taksikyytia kun sita ei tarvitse, mutta sitten kun tarvitsee niin ei sita saa millaan. Kavelin siis takaisin aiemmalle sairaalalle, jossa samat mukavat vartijasedat tilasivat minulle taksin ja opastivat taksikuskia viela siita minne olin menossa. Kiitos! Kreikka, kreikkalaiset miehet <3!

Pari tuntia allergialaakarille jonotettuani paasin sisaan ja minut nahtyani tati kysyi ensimmaisena vietanko mahdollisesti yoni ulkona... :D Sain kuitenkin reseptin allergialaakkeelle, kortisonivoiteelle ja jollekin saippualle. Tosin paastyani pois sairaalasta mikaan nakemani apteekki ei enaa ollut auki, joten laakkeiden hankkiminen jai myohemmaksi.



yojuna Ateenaan

 Illalla 22.59 alkoi junamatka kohti Ateenaa, vihdoinkin :) Thessaloniki oli ok kayda paivavierailulla, mutta en siella olisi pidempaan viihtynyt ja muutenkin Kreikan saaristo on se mika vetaa puoleensa. Ateenassa perilla oltiin 5.58, noin vartti aikataulusta myohassa. Junamatka oli edullinen, normaalilippu olisi ollut 20e, mutta olin riittavan nuori (23v) saadakseni jonkun alennuksen ja lippu maksoi vain 15e. Tosin lippujen hinta vaihtelee aina junatyypin ja myos matkustusajankohdan mukaan. Ateenasta suunnistin samantien Pireukseen ja siella lipputoimistoon hakemaan lauttalippua Mykonokselle!

Otin lipun nopeaan lauttaan, hintaero oli melko pieni hitaampaan verrattuna ja hitaalla matkaan olisi kulunut 2 tuntia enemman aikaa. Lautalla oli hyvin tilaa ja saatoin vilaukselta ihailla myos Syroksen ja Tinoksen satamia ennen saapumista Mykonokselle.

Mykonos - julkkisten, nudistien ja seksuaalivahemmistojen bilemesta (ei, en kuulu ainakaan toistaiseksi mihinkaan edella mainituista ryhmista) on osoittautunut aivan ihanaksi paikaksi. Satamassa oli vastassa joukko huoneen tarjoajia, joista sitten valitsin yhden (hotelli Ibiscus) ja olen todella tyytyvainen valintaani: Kukkulalla, 5 minuuttia kavelymatka keskustaan, upeat nakoalat! ja kyyti satamasta hotellille ja takaisin :)

Kaupunki on pienehko ja idyllinen. Talot ovat pienia ja valkoiseksi kalkittuja levittaytyen amfiteatterimaisesti turkoosina kimmeltavan merenlahden ymparille. Kujat keskustassa ovat mukulakivisia ja kapeita, autoilta paasy kielletty. Aurinko paistaa, lampotila on noin 27 astetta ja hento tuulenvire, taydellista! Kavinkin nauttimassa auringosta rannalla jokusen tunnin haettuani sita ennen laakkeet lopultakin apteekista. Hankin myos huomiselle opastetun kierroksen Euroopan suurimpaan ulkoilmamuseoon: Deloksen arkeologisia ihmeita taynna olevalle saarelle, jossa yopyminen on kiellettya, vierailu sallittua vain paivasaikaan ennen kello kolmea. Palauttuani Delokselta suuntaan seuraavaksi lautalla kohti Parosta :)

Nyt etsimaan kahvilaa, josta ihailla auringonlaskua -> <3