sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Andalusian auringossa

En ollut koskaan käynyt Malagassa. Syynä oli ollut pitkälti se, että lennot sinne ovat olleet kalliita (yli 300 euroa/hlö) ja vielä kaiken lisäksi lentoajat ovat usein olleet surkeat (meno tai paluu täysin keskellä yötä). Touko-kesäkuun vaihteeseen löysin kuitenkin lennot Norwegianilta 125€/naama, joten päätimme T:n kanssa suunnata Etelä-Espanjaan. Majoituksen varasin Booking.comin kautta (Hotel Malaga Sur). 

Malagan lentokenttä sijaitsee ainoastaan noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä kaupungista, joten perille kaupunkiin pääsee helposti reilussa kymmenessä minuutissa Fuengirola-Malaga paikallisjunalla, jonka asema löytyy kentältä heti terminaali 3:n ulkopuolelta. Toki juna ei kulje öisin eli joinain aikoina voi olla tarpeen turvautua taksiin, joka sekään ei hirveitä kustanna. Itse menimme kentältä junalla Malagaan (pari euroa/naama) ja pois lähtiessä aamulennon vuoksi otimme taksin (n. 20€).

Malaga on Costa del Solin keskus ja suuri miljoonakaupunki. Siellä on melko suuri vanha kaupunki (Centro historico), jossa ei ole juurikaan moottoriajoneuvoliikennettä, joten vanhan kaupungin liepeillä yöpyessä ei kaupunki oikeastaan ihmisvilinästä huolimatta tunnu miljoonakaupungilta, vaan tunnelma on varsin viihtyisä. Malagassa pystyy hienosti myös yhdistämään kaupunkiloman rantalomaan, sillä kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista on pitkät hiekkarannat ja mukava rantabulevardi. Tykkäsin kaupungista kovasti!

Hotelimme Malaga Sur osoittautui nappivalinnaksi. Hyvin siisti, ystävällinen henkilökunta, kohtuullinen hinta, maksuton wifi ja mikä parasta aivan erinomainen sijainti lähes vanhan kaupungin kupeessa ja lyhyen kävelymatkan päässä rantabulevardilta. Toisaalta myös kaupungin uudempaan osaan juna- ja bussiasemille oli kohtuullinen kävelymatka. Juuri tämän hotellin valitsisin ehdottomasti toistekin.

Lomalle meillä ei ollut suuria suunnitelmia. Visiitti Gibraltarille ja vaellus Caminito del Reylla, muutoin mukavaa joutilasta hengailua, johon vanha kaupunki ja rantabulevardi tarjosivat erinomaiset puitteet kauniilla näkymillä ja erinomaisella sekä kohtuuhintaisella ruoka- ja juomatarjonnalla. Esimerkiksi puolen litran olut irtosi useammastakin paikasta eurolla.

Ensimmäisenä kokonaisena lomapäivänä suuntasimme päiväreissulle Gibraltarille. Olin etukäteen tehnyt paljon vertailua siitä kannattaisiko Gibraltarille suunnata järjestetyllä retkellä vai omatoimisesti. Päädyimme lopulta omatoimiseen matkaan - tällöin olisi paremmin tiedossa bussimatkaan kuluva aika, pystyisimme joustavammin suunnittelemaan omat aikataulumme ja menemisemme. Bussiliput hankin etukäteen netistä Avanzabus-sivustolta. Lippujen osto sujui onneksi helposti ja kätevästi siitä huolimatta, että sivusto toimi ainoastaan espanjaksi (enkä minä osaa espanjaa). Bussilippujen hinnat vaihtelevat jonkin verran ajankohdan mukaan. Hintaeroa verrattuna opastettuun päiväretkeen ei meillä kummoisesti tullut (etenkin kun huomioi, että Gibraltar-vuorelle siirtyminen kaapelihissillä on hintavaa, opastettuun päiväretkeen käynti vuorella olisi kuulunut hintaan). Bussiliput ostetaan aina Malagasta espanjalaiseen LaLinean kaupunkiin, jonka bussiasemalta on kävelymatka Gibraltarille.

Gibraltar on Välimeren rannalla, Gibraltarin salmen pohjoispuolella sijaitseva Ison-Britannian merentakainen alue. Lomaan Malagassa tai muualla aurinkorannikolla voi siis hyvin halutessaan yhdistää myös brittipubeissa istuskelua, joskin Gibraltar tarjoaa myös esimerkiksi huikeita maisemia.

Bussimatka LaLineaan kesti 2 tuntia 15 minuuttia ja sujui leppoisasti maisemia katsellen. Etukäteen ostamissamme lipuissa oli määritelty istumapaikat valmiiksi, joten ei tarvinnut pohtia sitäkään pääseekö matkaamaan vierekkäin. Bussi vaikutti uudehkolta ja hyväkuntoiselta, ei mitään valittamista. LaLinean asemalta on lyhyt (muutama sata metriä) ja hyvin helppo kävelymatka kohti Gibraltarin rajamuodollisuuksia (passi pitää muistaa ottaa mukaan). Rajamuodollisuudet sujuivat suomalaisella passilla hyvin helposti ja nopeasti (kävellen liikkujilla siis, autoilijoilla näytti olevan tukalaa ja jos autolla Gibraltarille suuntaa, kannattaa se varmastikin jättää LaLinean puolelle parkkiin). Rajamuodollisuuksien jälkeen Gibraltarin varsinaiseen keskustaan on matkaa parisen kilometriä, jonka voi taittaa joko paikallisbussilla (lähtevät heti rajalta) tai kävellen, aikaa on hyvä varata parikymmentä minuuttia. Heti matkan aluksi pääsee ihailemaan Gibraltarin lentokentän kiitorataa, joka tulee ylittää, jotta keskustaan pääsee.

Keskustassa etsiydyimme ensimmäiseksi englantilaiseen pubiin drinkeille, mutta suuntasimme katseemme hyvin pian ylös kohti Gibraltarin vuorta, joka on suuri kalkkikivivuori Atlantin ja Välimeren välissä ja Gibraltarin tärkein (ja lähes ainoa?) nähtävyys. Vuorelle pääsee kävellen, taksilla, järjestetyllä kierroksella tai köysiradalla. Käveleminen on ehdottomasti edullisin vaihtoehto, mutta totesimme, ettei meillä olisi aikaa kävellä vuorta sekä ylös että alas, joten päädyimme hintavasti, mutta mukavasti siirtymään vuorelle köysihissillä ja kävelimme sitten matkan alas. Visiitti Gibraltar-vuorella oli todellakin hintansa väärti. Maisemat ylhäältä ovat upeat ja köysiratahissin päässä olevassa ravintolassa voi nautisella juomaa apinoiden seurasta nauttien. Gibraltarilla nimittäin elävät Euroopan ainoat luonnonvaraiset apinat ja vuorella törmäsimme niihin jokapuolella. Apinoiden ruokkiminen ja härnääminen on ehdottomasti kielletty isojen sakkojen uhalla, mutta siltikin paikalla näkyi apina sipsipurkin kanssa (toki kyseessä voi olla myös varasteleva apina). Apinoille ei kannata myöskään ilmeillä, sillä ne voivat suuttua. Vuorelta johtaa polku alas takaisin kaupunkiin ja matkan varrella voi ihastella esimerkiksi tippukiviluolaa, näköalapaikkoja ja apinoita, joita on joka puolella (kannattaa jo köysiratahissillä olla tarkkana siitä minkä sisältöisen lipun valitsee). Hyvät kengät matkaan!

Vuorivierailun jälkeen pyörimme keskusta-alueella, jossa kävimme kaupoilla ja syömässä ennen paluuta Malagaan. Gibraltarilla on oma Gibraltarin punta, mutta myös englannin punnat käyvät maksuvälineenä. Me emme vaihtaneet rahaa ollenkaan, vaan maksoimme kaiken kortilla. Kortilla maksaessa kannattaa huomioida, että jos pitää valita valuutta, jossa ostoksen maksaa, on oikea vastaus punta (tai maksaa enemmän).





Toinen päiväreissumme oli suunniteilla Caminito del Reyhin eli reilut sata vuotta sitten syntyneelle kuninkaan polulle, joka on huikea kävelyreitti valtavan rotkon vierustalla. Nykyisin reitti on tehty turvalliseksi ja se onkin suosittu turistikohde. Niin suosittu, että liput olisi pitänyt ostaa reilusti etukäteen, jotta paikalle olisi päässyt, kaksi viikkoa etukäteen touko-kesäkuun vaihteessa oli liian myöhään. Tämä reissu jäi siis tekemättä ja kaivelemaan hampaankoloon.

Loput pari lomapäivää sujuivat kuitenkin mukavasti Malagassakin hengaillen. Käytiin hieman ostoksilla (Uuden puolen ostoskeskuksesta löytyi Disney-kauppa) ja kiivettiin mäen päällä sijaitsevalle Alcazaba-linnakkeelle, johon oli pieni sisäänpääsymaksu ja josta saattoi ylhäältä käsin ihailla kaupunkimaisemaa ja nähdä esimerkiksi härkätaisteluareenan, joka kertoo Espanjan historiasta ja valitettavasta verisestä perinteestä, joka yhä on voimissaan osissa Espanjaa. Vanhan kaupungin alueella on myös vanha amfiteatteri, jonka vierestä löysimme ravintolan, josta tuli ehdoton kantapaikkamme, jossa vierailimme tapasten perässä yhä uudestaan ja uudestaan, etenkin punajuuri-vuohenjuustoannos herätti T:ssä ihastusta. En valitettavasti  muista enää tuon ravintolan nimeä, mutta se sijaitsi aivan kuuluisan El Pimpi -ravintolan vieressä (kävimme sielläkin kerran, ei vetänyt vertoja. Ja ei tainnut muuten kasvissyöjälle olla kuin jälkiruokaa).

Kaikkiaan Malaga oli aivan oivallinen matkakohde muutaman päivän reissulle tai miksi ei pitemmäksikin aikaa. Malagasta on erinomaiset mahdollisuudet tehdä päiväretkiä (mm. Granada, Cordoba) ja Andalusian alueella on toki myös muita kaupunkeja (mm. Fuengirola, Torremolinos, Torrevieja, Marbella, Mijas jne.), joista voi valita jos haluaa seuraavalla kerralla vaihtaa majoittumiskaupunkia.