Paluu Samokselle

Kroatian kesäkuinen reissu oli monella tapaa mukava ja olin ilahtunut etenkin päästyäni visiitille Splitiin. Silti reissusta jäi hieman hampaankoloon, koska ihan kaikki ei sujunut kuten piti (mm. ilmastointi, uima-altaat jne.). Siispä heräsi ajatus siitä josko vielä lähdettäisiin toista kertaa samalle kesälle reissuun oman perheen kesken.

Kohde-, hinta- ja aikatauluvertailujen perusteella kohteeksi valikoitui Kreikan Samos, jossa olen aiemmin käynytkin. Rakastan Kreikkaa ja Tuomas ei ollut vielä Kreikassa käynyt, joten sikäli kohdevalinta tuntui hyvältä. Lisäksi Samokselle lentoajat olivat kohtuulliset, minkä koen tärkeäksi pienten lasten kanssa (jos lapset suhtautuisivat suopeasti esimerkiksi herätyksiin kesken unien lentokoneen laskeutuessa niin tällä ei niin olisi väliä...). Myöskin all inclusiven sai kohtuulliseen hintaan.

Samos on Egeanmerellä sijaitseva rauhallinen pieni saari. Menoa ja meininkiä ei juuri löydy, mutta kauniita maisemia, pieniä maalaiskyliä, viehättäviä pikkukaupunkeja, ihanaa kreikkalaista ruokaa, auringonpaistetta ja rantaa riittää. Oikein kiva perhekohde siis. Matkustimme Finnmatkojen kautta Samoksen Pythagorioniin ja majoituimme hotelli Hydrele Beachiin, joka sijaitsi aivan lentokentän vieressä.

Hotelli oli oikein kiva! Ystävällinen henkilökunta ja isohko huone, joka oli oikeastaan jaettavissa kahdeksi pieneksi makkariksi. Huoneessa oli myös minikeittiö. Tehokas ilmastointi oli aivan elinehto yli 30 asteen jatkuvassa paahteessa.  Huoneemme sijaitsi maatasolla, joka helpotti rattaiden kanssa liikkumista. Pieni leikkikenttä sijaitsi aivan huoneemme vieressä (josta V löysi reissun aikana joltain unohtuneen kauhtuneen kännykkäkotelon ja vaali tätä suurta aarrettaan "puhelimeni"). Tien toisella puolen sijaitsi ravintola, jossa päivän ateriat tarjottiin sekä sievä kivikkoranta, jossa lapset tykkäsivät istuskella kiviä tutkiskellen. Varsinaisen hotellin päärakennuksen sisäpihalla oli uima-allas, lastenallas sekä allasbaari ja auringonottotilat. Uima-altaalla käytiin lähes päivittäin ja I olikin varsinainen vesipeto huolimatta siitä, että lämmittämätön altaiden vesi oli varsin kylmää. V myös pulahteli, mutta arasteli hieman kylmää vettä sekä ongelmaksi asti altaisiin hukuttautuneita ötököitä, joita hotellin henkilökunta yritti siivilöidä pois vedestä. Hotellissa oli myös järjestettynä kaikenlaista ohjelmaa, mutta näihin emme tällä kertaa osallistuneet.

Reissulla päivät rytmittyivät paljolti aterioiden kautta. Tiettyyn kellon aikaan aamiainen, lounas ja päivällinen. Tarjolla oli myös tiettyinä aikoina välipalaa sekä jäätelöä - tosin vain lapsille. All inclusive oli meille ensimmäinen laatuaan, koska reissussa nautimme ulkonasyömisestä ja olemme tavallisesti hyvin liikkuvaisia, joten all inclusive sitoisi liikaa hotellille. Täytyy todeta, että lasten kanssa tämä vaihtoehto oli kuitenkin aivan ihana. Ruokaa ei tarvinut odottaa, jolloin kukaan ei ehtinyt vetää hernettä nenään siitä kun kestää. Ruoka oli todella hyvää (seisova pöytä, vaihtuva tarjonta) ja sitä sai syödä kuinka paljon tahtoi. Lisäksi usein esimerkiksi aamiaisella toimimme siten, että T kävi ensin syömässä yksin ja tulin lasten kanssa paikalle hieman myöhemmin, jolloin T auttoi lapsia syömisessä.

Pythagorion

Muutamana päivänä poikkesimme taksilla Pythagorionin kaupungissa (5 €/suunta). Kävellenkin pääsee, mutta polttavassa päivän pahteessa, ilman kunnollisia jalkakäytäviä kahden pienen lapsen kanssa lähes puolen tunnin kävelymatka / suunta ei houkuttanut. Meillä ei myöskään ollut mukana kuin yhdet matkarattaat, koska kaksien kanssa kulkeminen olisi ollut todella vaivalloista, joten ainoastaan kantoreppu lisänä. Pythagorionin kaupunki on varsin pieni, mutta hyvin sievä. Rantakadulla on paljon mukavia ravintoloita, joista katsella merinäkymää. Rannalle johtavan kadun varrelta saattoi myös ostaa esimerkiksi vaatteita tai pieniä tuliaisia.

Kokkari

Yhdeksi päiväksi vuokrasimme auton (40€) turvaistuinten kera, jolla kiersimme hieman saarta vieraillen Karlovassissa, Kokkarissa ja Samos townissa. Karlovassi on lähes 7000 asukkaan kaupunki eli Samoksen mittakaavassa suuri kaupunki :) Piipahdettiin lyhyesti ostoksilla ja pyörittiin keskustassa sekä V:n toiveesta käytiin "ruskealla läskillä". Kokkari puolestaan on pikkuruinen ja valtavan kaunis noin tuhannen asukkaan kylä, josta ovat monet postikorttikuvat Samoksesta. Kokkarissa käytiin lähinnä ihastelemassa maisemaa. Ennen hotellille paluuta pyörähdettiin vielä Samos townissa kahvilassa ja kaupoilla sekä leikkipuistossa.

@ Karlovassi

Pigeon Island

Yhdelle retkelle päätimme myös uskaltautua ja suuntasimme lautalla Turkin puolelle Kusadasiin. Kusadasissa itse olen käynyt, mutta halusin, että T pääsee samalla reissulla kokemaan myös kulttuurishokkina Turkin. Kusadasin vieressä on valtavan upea Efesoksen muinainen kaupunki, jossa olen myös aiemmin käynyt, mutta hylkäsimme sen vaihtoehtona paahtavan kuuman keskipäivän vuoksi. Lasten kanssa reissu olisi ollut liian raskas, varsinkaan kun Efesoksessa ei ole juurikaan varjoa tarjolla. Lauttamatka sujui hyvin ja Turkin puolella jonotimme passin tarkastukseen sekä satamaveron maksuun. Passit kerättiin reissun ajaksi satamassa pois. Heti satamaan saavuttuamme oli selvää, että olemme Turkissa. Ihmiset olivat aivan innoissaan lapsista, etenkin I:stä, joka vaikutti huomiosta vaivaantuneelta. Kontaktinottoa tuli joka suunnalta. Kävimme ensin syömässä ja juomassa rauhassa. Alun perin ajatuksenamme oli ollut ottaa taksi paikalliseen vesipuistoon, mutta suunnitelman hylkäsimme, koska en ollut lähtiessämme hotellilta löytänyt I:n uikkaria (olin ripustanut sen kuivumaan seinälampun päälle). Uusi suunnitelmamme oli siis lähinnä hengailla, kiertää basaarissa ja vanhassa kaupungissa sekä pyörähtää Pigeon islandilla.

Kusadasi on varsin mukava Turkin kaupunki, olen käynyt useassa. Kävelykeskusta kauppoineen ja kahviloineen on eloisa ja viihtyisä, basaari siisti. Kaupungissa on myös rantoja ja Efesoksen lisäksi kaupungista voi tehdä päiväretken myös upeille Pamukkalen kalkkikivipenkereille. Suuntasimme alkajaisiksi basaariin ja T:lle iski vastaan kasvoja turkkilainen myyntihenkisyys. Pari paitaa tarttuikin heti matkaan, eivät niin edullisia kuin olisin ajatellut T kun ei tykkää tinkimiskulttuurista yhtään (jälkikäteen nämä ovat olleet ihan T:n suosikkipaitoja, joten siinä mielessä onnistunut ostos!). Myyntikulttuuri oli kuitenkin liikaa ja suuntasimme pian kävelykeskustan puolelle hieman rauhaisampaan ympäristöön. Samalla päätin käydä nostamassa automaatilta lisää rahaa, koska käteinen oli melko vähissä. Kortti ei toiminut. Eikä luottokorttikaan. Ei myöskään toisella automaatilla. T:n kortteja ei ollut edes mukana. Siispä rajoitetulla budjetilla loppupäivä ja shoppailut sikseen! Jälkikäteen tajusin, että olin Suomessa asettanut korteille maarauksen turvallisuussyistä eli niitä sai käyttää ainoastaan Suomessa - enkä ollut tätä muistanut muuttaa lähtiessämme reissuun.

Päivä kului siis kaupungilla kierrellen, leikkipuistossa sekä kahvilassa istuskellen. T:lle tämä oli selvästi riittävästi, hän totesikin, että tämä oli hänen ensimmäinen ja myös viimeinen kertansa Turkissa.

Samos town

Viimeisenä lomapäivänä alkoivat lasten ruuat (joita meillä oli mukana all inclusiven lisäksi) olla lopussa, joten jouduin ostamaan purkin hotellin vieressä olevasta pikkukaupasta. Suolainen hinta 2,8€/iso purkki, selvästi kalliimpaa kuin Suomessa siis. Vaippoja tarvitsi myös ostaa, niitä myytiin minipakkauksessa ja tässäkin hinta oli huomattava. Näillä kuitenkin selvittiin kotiin asti.

Kokkari

Kokonaisuutena reissu oli onnistunut, T:lle kaksi uutta maata ja itselleni vanhat tutut kohteet. Tytöt tykkäsivät myös, I:n lempipuuhaa oli värkätä rannalla kivien parissa sekä polskia uima-altaalla kun taas V:lle erityisen tärkeä oli pinkki ranneke, jolla sai jätskiä. Moinen oli niin tärkeä, että V muistaa Kreikan reissun vieläkin, melkein vuosi reissun jälkeen, vaikka oli reissussa pari kuukautta yli 2 vuotias.

Kroatian Vodice

Kesäkuussa suuntasimme ensimmäistä kertaa nelihenkisenä perheenä lomamatkalle. Kumpikin mummi lähti mukaan matkaan, jotta saatoimme uskoa suoriutuvamme urakasta kunnialla.

Vodice

Kohteeksi valikoitui Kroatian Vodice, joka on Aurinkomatkojen uutuuskohde. Lennot olivat Finnairin (takaisin tulo tosin tapahtui AirBerlinin koneella). Alkuperäisenä suunnitelmana oli Italian Cattolica, joka kuitenkin keväisen terrorismiuutisoinnin (ja minun ylihysteriointini) myötä vaihtui Kroatiaan A:n suljettua Turkin ja Kreikan pois vaihtoehdoista. Osasyynä vaihtoon olivat tosin myös lentoajat, jotka Kroatiaan olivat päiväsaikaan, toisin kuin Italiaan lennot olisivat olleet yöaikaan kahden kovin vihaisen pienen ihmisen kanssa.

Matka varattiin ajoissa ja tällöin tarkastin olennaiset: hotellissa (Imperial Vodice) on itsesäädettävä ilmastointi ja hyvät uima-altaat sekä kohtuullinen matka kävellen keskustaan. Tärkeimmät palvelut ovat saatavissa hotellilla. No, hieman ennen reissua Aurinkomatkoilta tulee tieto, että hotellin uima-allas alueet ovat käytössä 15.6. alkaen eli vasta reissumme jälkeen! Tästä hyvityksenä saisimme vaihtaa ilmaiseksi matkaa tai 10 % takaisin hinnasta. Matkan vaihto ei enää onnistunut johtuen siitä, että neljän ihmisen vapaiden ajoittaminen mihinkään muuhun ajankohtaan yhtä aikaa ei ollut mahdollista ja tarjonta ko. ajankohtana oli vähän ennen lähtöä niukkaa. Siispä ei uima-altaita käytössä.

Vodice osoittautui oikein viihtyisäksi ja sieväksi pikkukaupungiksi. Kävellen pääsi joka paikkaan ja välimatkat olivat lyhyitä. Tärkeimmät palvelut, kuten ruokakauppa, apteekki, rahanvaihtopiste, posti jne. löytyivät. Ravintolatarjonta oli riittävää ja ruoka oli poikkeuksetta oikein hyvää. Gelatoa oli tarjolla lähes joka kadun kulmalla :P Muutama mukava leikkipuistokin löytyi, joissa täytyi aina matkan varrella poiketa ja eniten taaperon mieltä ilahdutti miniformularata! Hintataso kaupungissa oli hyvin kohtuullinen. 1 eurolla sai noin 7,4 kunaa ja jäätelöpallon sai 5 kunalla, iso olut oli noin 20 kunaa, alkupalat-pääruoka-jälkiruoka setti lähti lounasaikaan 69 kunalla jne.

Matkantekoa totuttuun tapaan

Vodicessa lomakausi oli selvästi vasta tuloillaan, iso osa palveluista oli vielä kiinni ja rakennustöitä tehtiin kovasti siellä ja täällä, mikä toi hieman sekä esteettistä että meluhaittaa. Toisaalta oli viihtyisää lomailla ilman turistitulvaa. Hotelli oli periaatteessa ihan riittävä, mutta myös hotellissa lomakausi oli ilmeisesti vasta aluillaan. Uima-altaat oli suljettu, kuten meille etukäteen informoitiin. Hotellissa ei myöskään ollut rahanvaihtoa kuten oli väitetty. Televisio huoneessa ei toiminut (alkoi toimia 1.6. eli viidentenä reissupäivänä!), eikä toiminut ilmastointi! Sisällä sekä ulkona oli siis nautinnolliset + 27 astetta. Kävin respassa kysymässä ilmastoinnin tilannetta, sieltä kerrottiin, että koko hotellin ilmastointi on rikki ja korjataan 1.6. (wtf?!). No, 1.6. kävin kysymässä ilmastoinnin perään - joka ei edelleenkään toiminut - ja tällä kertaa toinen lady kertoi, että niin, sitä ei vielä laiteta päälle, koska ei ole tarpeeksi kuuma. No kiitos. Yöt sitten oli vievettävä parvekkeen ovi auki, onneksi ei ollut hyttysiä. Hotellin aulassa oli myös kylttejä, joissa mainostettiin hierontaa ja saunaa. Mummit olisivat haluneet palveluita käyttää, joten kävivät kysymässä näistä respasta, jossa ilmoitettiin ettei tällaisia ole (palveluita mainostava kyltti sijaitsi heti respan edessä). Buffetaamiainen hotellissa oli kuitenkin kelvollinen (joskin joka kerta V:n juodessa kaakaota harmittelin mielessäni valkoisia pöytäliinoja) ja aamiaistarjoilun lisäksi mahdollisuus olisi ollut myös illalla ruokailla halutessaan (emme testanneet), jonka lisäksi hotellissa oli pieni aulabaari.

Päiväreissulla kävimme taksilla tutustumassa noin 50 000 asukkaan naapurikaupunki Sibenikin vanhaan kaupunkiin. Tilasimme taksin hotellille ja ei voi kun kehua palvelua: iso tilataksi, vauvalle turvaistuin ja taaperolle koroke. Ystävällinen taksikuski ja saimme mukaan myös käyntikortin. Sibenikin vanhakaupunki on pienehkö, vartissa kävelee päästä päähän. Kaunista, hyviä kahviloita ja ravintoloita, pieniä viehättäviä kivijalkaputiikkeja. Sibenikistäkin löytyy UNESCON maailmanperintökohde eli Pyhän Jaakobin katedraali. Ostoksille suuntasimme Sibenikin liepeillä sijaitsevaan ostoskeskus Dalmareen Vodicen ostosmahdollisuusten rajoittuessa lähinnä hintaviin rantakrääsäputiikkeihin. Dalmaressa on runsaasti liikkeitä, kuten esimerkiksi Suomessakin tutut Mango ja New Yorker. Hintataso on hivenen Suomea alhaisempi, mutta kroatialaisten keskipalkkoja
ajatellen varsin korkea. Miinukset myös kahvilatupakoinnista ostoskeskuksen sisällä!

@ Sibenik

Pyysin, että T poseeraisi kuin kreikkalainen Jumala. En tiedä missä hän lienee tällaisia jumalia nähnyt.

Mummit suuntasivat keskenään Aurinkomatkojen järjestämälle puolipäiväretkelle Krkan luonnonpuistoon ja viihtyivät erinomaisesti. Itse jätimme reissun tällä kertaa väliin, sillä Krka tuli koettua kolme vuotta sitten Kroatian reissulla. Hyvä, että jätimmekin väliin, sillä V:lle nousi kuume. 38 astetta, ipanan vointi oli pääosin ok, tavallista väsyneempi lähinnä ja lepäsi enemmän, välillä jaksoi kuitenkin leikkiäkin. Panadolia avuksi ja kuume laski. Seuraavana ongelmana oli kuitenkin ummetus. V on toisinaan varsin huono syömään ja reissussa ei meinannut ruoka maistua, olisi vaan juonut maitoa, mikä on tuttua jo useammalta aiemmalta reissulta. Yleensä kotona V juo aina kauramaitoa, mutta nyt reissussa meillä oli vain vähän kauramaitoa mukana ja muuten joi tavallista maitoa (jota saa myös esim. mummolassa) ja niinhän siinä kävi, että vatsa meni kovaksi. Pienen ihmisen hätä oli suuri, mutta onneksi apteekista löytyi vatsaa pehmittävää lääkettä, isommasta ruokakaupasta löytyi kauramaitoa lehmänmaidon tilalle ja ruokaakin saatiin vähitellen menemään.

Reissun aikana teimme yhden retken T:n kanssa melkein kahden, Aurinkomatkoilta ostetulle opastetulle Split + Trogir reissulle lähdimme yhdessä vain vauva mukana V:n jäädessä kaitsemaan mummeja. Reissu kesti koko päivän ja ensin suuntasimme bussilla Trogiriin, joka on reilun 10 000 asukkaan pikkukaupunki Dalmatian rannikolla. Vanha osa on UNESCOn maailmanperintökohde. Trogirissa pyörimme vanhassa keskustassa ja vierailimme pyhän Johanneksen katedraalissa. Sievä pikkukaupunki kivoine kauppoineen.

Seuraava kohde oli Split, joka on Dalmatian maakunnan pääkaupunki ja jossa asukkaita on reilut 200 000. Kroatia on aikoinaan ollut osa Rooman valtakuntaa ja Dalmatiasta kotoisin ollut keisari Diocletianus rakennutti aikoinaan noin vuonna 300 paikalle palatsin eläkepäiviään varten, jossa vierailimme, ja jonka ympärille kaupunki on aikoinaan syntynyt. Palatsi on UNESCOn maailmanperintökohde ympäristöineen. Keisari itse on haudattuna palatsin mausoleumiin, joka nykyisin toimii kirkkona.









Splitin vanha kaupunki on turistimassoistaan huolimatta kaunis ja viihtyisä. Kapeita sokkeloisia kujia, avaria aukioita, pieniä putiikkeja, ravintoloita ja kahviloita terasseineen. Myös palmujen varjostama rantabulevardi Riva on viihtyisä. Hieno kohde nähdä ja vierailla, mutta viikko pelkästään täällä olisi jo turhan pitkä aika. Hintataso Splitissä oli selvästi korkeampi kuin Vodicessa, vaikkakin toki yhä suomalaiselle edullinen. Kroatialaisten keskiansio on kuitenkin vain noin 700 euroa kuukaudessa työttömyyden, etenkin nuorisotyöttömyyden, riivaamassa maassa ja siihen nähden hinnat kuitenkin ovat yllättävän korkeita.

Kaikkiaan retki meni mukavasti ja oli varsinaista luksusta jo päästä jonnekin siten, että vain vauva kulki mukana! Niin rakas kuin uhmaikäinen taaperodiktaattorimme onkin, on mukavaa, että komento on toisinaan jossain muualla :)

Muutoin reissupäivät sujuivat lähinnä Vodicen rannanvierustoja pitkin kävellessä, hyvin syödessä (joskaan itse syöminen ei sinänsä ollut nautinto kummankin lapsen joka kerta protestoidessa moista turhanpäiväisyyttä), V:lle jäätelöä hakiessa ("pinkkiä läskiä!") ja leikkipaikoilla pysähdellessä. Päikkärit ipanat ottivat rattaissa, päädyimme ottamaan kummallekin mukaan erikseen matkarattaat, jonka lisäksi varuilta mukana oli manduca.

Viimeisenä kokonaisena lomapäivänä piipahdimme vielä Sibenikin puolella hotellialueella sijainneessa vesipuistossa. Puistossa oli paljon aurinkotuoleja, laiska joki, jota pitkin voi lillua uimarenkaan kautta, jonkinmoisia vesiliukumäkiä sekä pari pientä lastenallasta ja pieni lasten leikkipaikka. Muutoin paikka oli ihan jees, mutta vesi oli todella kylmää, lämmitämätöntä, joten V ei halunnut veteen lainkaan. Sään puolesta ei myöskään osunut paras päivä, sillä melko pian vesipuistoon saapumisemme jälkeen alkoi sataa, eikä puistossa käytännössä ollut lähes lainkaan katettua tilaa, joten päädyimme melko pian palaamaan takaisin Vodiceen.

Matka kohti kotia alkoi bussikyydillä Splitin lentokentälle. Splitin lentokenttä on aivan liian pieni liikenteeseen nähden, joten kentällä lähdön odottaminen oli tuskallista, mutta onneksi kone lähti ajoissa. Pieniä harmaita hiuksia aiheutti se, että lähtöselvityksessä oli virkailija unohtanut laittaa lapun kiinni matkarattaisiin ja turvatarkastuksessa sitä piti lähteä sitten hakemaan - onneksi avulias virkailija hoiti hakemisen emmekä joutuneet hehtaarijonon hännille uudelleen. Kansainvälinen puoli on tupaten täynnä, istumaan ei mahtunut minnekään ja askeleitaan sai varoa. Asiakastuntemus baaritiskillä on kuitenkin ilmeisen kehittynyttä, T kävi hakemassa oluet itselleen ja mummeille, jolloin baarihäiskä totesi hänen näyttävän ihan hanaolutmieheltä ja ohjasi toiselle tiskille oikeaan osoitteeseen ;)

Kaikkiaan kohde oli ihan ok ja pidän Kroatiasta maana kovin paljon, kauniita maisemia ja kristallinkirkasta vettä sekä hyvää ruokaa, siistiä ja nykyaikaista. Hotellin suhteen kaikki ei mennyt putkeen, joten Aurinkomatkoille lähti reklamaatiota ja lopulta saimme hyvityksenä 12 % hinnasta. Lennot sujuivat mukavasti ja V oli innoissaan saatuaan ensimmäistä kertaa koneessa oman penkin (ja me vastaavasti kauhistuneita hinnasta!). Mukava reissu, 4. kertani Kroatiassa ja nyt saanee riittää ainakin joksikin aikaa.

Seuraavana vuorossa on nahkahääpäiväreissu Kreikan Samokselle :P