keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Antiikin mytologiaa, aurinkoa ja pikavisiitti maailman romanttisimmassa kylässä!

8-9/2010 Kreikka

Elokuun 2010 lopussa suuntasin parin viikon lomalle Kreetalle. Matkan olin varannut kuukausia etukäteen ja ensimmäiseksi viikoksi majoituin Agia Marinan kylään ja toiseksi viikoksi siirryin Rethymnonin kaupunkiin. Kuten Kreikassa yleensäkin kesällä, sää oli koko ajan aurinkoinen ja lämpötila oli reilut + 30 astetta.

Agia Marinan kylä on yhteen kasvanut Plataniaksen kanssa. Kylässä on pääkatu, jonka varrella on lähes tauotta ravintoloita, pieniä kauppoja ja hotelleja. Kylän ranta on auringonoton puolesta ihan ok, mutta kiviä on paljon ja paikoin mereen mennessä myöskin ihan rannan tuntumassa piti olla tarkkana mihin astui suurten kivien vuoksi. Täten viihdyinkin melko paljon hotellimme uima-altaalla päivisin. Intouduin pelleilemään tarjolla olleilla uimaleluilla, joiden luulin kuuluvan hotellille, mutta myöhemmin kävikin ilmi, että ne kuuluivat ruotsalaisen perheen pikkutytölle, joka silmät lautasen kokoisena seuraili mitä hänen krokotiililleen seuraavaksi tapahtuukaan... *hävetys*

Plataniaksen puolella keskusaukiolla sijaitsi muutama kiva panoramaravintola, joissa kävin illallisella ja katselemassa samalla auringonlaskua, bongasinpa kerran pöllönkin liitelemästä. Keskusaukion liepeiltä löysin myös aivan ihanan vaatekaupan, josta tarttuikin mukaan kolme juhlamekkoa... Täytyykin siis vastaisuudessa juhlia ahkerasti ja ylipukeutua aina kun mahdollista!
Reissun alkupuolella osallistuin Finnmatkojen veneretkelle, jonka teemana oli kreetalainen ilta. Tarjolla oli viiniä ja sapuskaa sekä erilaisia kreetalaisia lauluja ja tansseja, joihin myös yleisö sai ottaa osaa. Lopulta tosin lavalla liehuivat lähinnä esiintyjät ja meidän oppaamme :D

 Tein Finnmatkojen paikallisoppaan johdolla myös päiväreissun kuuluisaan pronssikautiseen Knossoksen palatsiin, jossa kuningas Minoksen uskotaan asuneen, ja jonka alapuolella olevassa labyrintissa Kreikan mytologian mukaan eli Minotaurus-hirviö, joka oli ihminen, jolla oli häränpää (tai härkä, jolla oli ihmisen vartalo) ja joka söi ihmisiä. Aikoinaan Sir Arthur Evans teki kaivauksia alueella ja restauroinnit, joista on kiistelty, ovat monelta osin hänen käsialaansa.

Lähdimme ensin Agia Marinasta kohti Kreetan kolmanneksi suurinta kaupunkia Rethymnonia. Matkan aikana opas kertoili meille Kreikan mytologiasta, jonka jälkeen saatoimme ainakin todeta kreikkalaisen mytologian jumalien olleen hyvin sisäsiittoista ja riitaista porukkaa (oliskohan näillä asioilla kenties jotain tekemistä keskenään?). Eräs retkiporukan jäsen oli muuten varustautunut reissuun omien juomien kanssa, joiden nauttiminen alkoi heti bussin lähtiessä…

Rethymnonissa kiersimme oppaan johdolla tutustumassa arkeologiseen museoon, jonka jälkeen matka jatkui kohti pääkaupunki Iraklionia (mainittakoon, että onnistuin eksymään matkalla museosta takaisin bussille, välimatkaa oli kenties 200 metriä? niin ja maantieteilijä siis liikkeellä!). Iraklionissa kävimme lounastamassa ja meillä oli hetki aikaa tutustua kaupunkiin, jolloin kävimme lyhyesti kiertämässä keskustassa, basaarialueella ja satamassa. Iraklion oli makuuni turhan meluisa ja suuri, liikenne oli jokseenkin kaoottisen oloista aika ajoin. Satama oli ihan sievä ja basaarialue mukavan oloinen, joskin matkan suurimmat ällötyksetkin, tunnistamattomat nyljetyt eläintenruhot, löytyivät sieltä. Iraklionista pääsimme jatkamaan matkaa kohti Knossosta oppaamme käytyä kädestä pitäen hakemassa ryhmämme jäsenen, joka oli myös Iraklionissa janoinen ja juuttunut maistelemaan viinejä…

Perillä Knossoksessa kiertelimme tutustumassa palatsin raunioihin oppaamme johdolla. Herra, jolla oli omat juomingit mukana, oli tässä vaiheessa melkoisessa tuiskeessa, mutta kumma kyllä hoippui yhä mukana. Palatsikierroksen jälkeen lähdimme paluumatkalle, jonka aikana ennen Agia Marinaan paluuta poikkesimme pienessä Georgiopoulosin kylässä, jossa meille tarjottiin tuoreita hedelmiä ja viinejä, josta jälkimmäinen ilahdutti selvästi eniten erästä kanssamatkustajaamme…

Agia Marinasta vierailin paikallisbussilla myös läheisessä Hanian kaupungissa, jossa lähinnä kiertelin katselemassa kaupunkia ja kävin ostoksilla. Satama oli sievä etenkin illalla!

Toiseksi lomaviikoksi vaihdoin majapaikkaa Rethymnoniin, jonka arkeologisessa museossa olimmekin jo siis vierailleet. Rethymnonin kaupunki on selvästi Agia Marinaa isompi paikka, eikä niin täysin turistikohde. Rethymnonissa hotellini, Ilios beach, sijaitsi loistavalla paikalla rannalla, lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta. Hotelli oli kaikkiaan erittäin onnistunut valinta, K-15, parveke merenrantanäkymällä ja edessä pitkä hienohiekkainen ranta, jossa rantatuoleja ja varjoja saattoi käyttää ilmaiseksi hotellin kortin esittämällä, jota hyödynsinkin lähes joka päivä.


Tein Rethymnonista käsin myös päiväreissun lumoavalle Santorinin tulivuorisaarelle lautalla. Matkasta Santorinille olin haaveillut jo vuosia, Santorinin saaren Oia niminen kylä on usein mainittu maailman romanttisimpien kohteiden joukossa. Valitettavasti Oian auringonlasku jäi tälläkin kertaa näkemättä, sillä suuntasimme saarelle aamusta ja illalla ennen auringonlaskua oli jo aika palata takaisin Kreetalle. Kiersimme kuitenkin saarella Oian, Firan ja Firastefanin kylät sekä teimme veneellä tulivuorikierroksen saaren edustalla. Pidin saaresta valtavasti. Kauniin karu saari valkoiseksi kalkittuine taloineen ja mielettömine maisemineen. Turistien paljous ja rihkamakaupat tuli todellakin annettua anteeksi. Täällä voisin joskus haluta mennä naimisiin.

Iltaisin Rethymnonissa kiertelin usein vanhassa kaupungissa ja vain hengailin vailla sen kummempia odotuksia. Kuten tavallista ruokailun suhteen minulle muodostui kantapaikkoja eli kävin samoissa ravintoloissa yhä uudestaan. Tällä kertaa tomaattikeitto ja ravintola Dome oli se juttu. Toiseksi kantiksemme muodostui kahvila Classic, jonka sisäänheittäjän, albaniasta kotoisin olevan miehen (jonka ristin Sabotaasiksi), kanssa ystävystyin ja kävimme viettämässä iltaakin yhdessä ennen kotiinpaluutani.
JO & Sabotaasi
Kotiinpaluu olikin sitten jonkinmoinen episodi. Sain tekstiviestillä Finnmatkojen guideonlinen kautta tiedon siitä, että lento on siirtynyt joitakin tunteja myöhemmäksi, mutta, että minut kuitenkin haetaan kentälle normaalin aikataulun mukaisesti. Miksi ihmeessä menemme kentälle tunteja etukäteen?? o.O Kentällä jonotimme ensin pienen ikuisuuden lähtöselvitykseen, jonka jälkeen suuntasimme läheiselle huoltamolle, jossa saimme Finnmatkoilta hyvityksenä lounaan, joka oli ranskalaisiaperunoita, jee! Ruhtinaallisen lounaan jälkeen siirryimme takaisin terminaalille tekemään ostoksia ja nukkumaan ennen koneen lähtöä, tarkasta aikataulusta ei ollut tietoa. Lopulta pääsimme keskellä yötä koneeseen ja olimme valmiina lähtöön kun lentäjä kuulutti, että meillä on liian vähän polttoainetta. Hanian lentokenttä on sotilaskenttä, joten emme voisi olla kyydissä tai kentällä kun konetta tankataan (tai ainakin palokunnan olisi pitänyt olla paikalla), joten niin meidät pakattiin takaisin busseihin ja vietiin takaisin terminaaliin, jonne meidät suljettiin tankkauksen ajaksi. Tämän episodin jälkeen vihdoin pääsimme kohti kotia!