Miniloma Köpiksessä

Joulutorit ja itsenäisyyspäivä keskellä viikkoa - mikä sen parempi tekosyy pitää yksi joustopäivä ja suunnata minilomalle Kööpenhaminaan?

Tanska on kallis maa, mutta toisaalta Kööpenhaminaan saa usein varsin edullisia lentoja ja lyhytkin reissu on helppo toteuttaa. Suuntasimme Tanskan pääkaupunkiin itsenäisyyspäivän aamuna ja tulimme seuraava iltana takaisin. Hotelliksi valikoitui ihanan Nyhavnin alueen liepeiltä mukava neljän tähden Skt. Annæ, joka ansaitsee erityismaininnan supermukavasta sängystä!

Ennen reissua edellisenä iltana bongasin lukioaikaisen kaverini E:n facebook-päivityksen, jossa hän toi esiin olevansa kööpenhaminalaisessa ravintolassa. Laitoin E:lle viestiä ja kävi ilmi, että hän olisi paikalla vielä seuraavaan iltapäivään asti, joten sovimme treffit kaupungille kunhan ehtisimme T:n kanssa paikalle.

Olimme perille Kastrupin lentokentällä aamutuimaan ja suuntasimme junalla kohti keskustan päärautatieasemaa. Lipun saa ostettua automaatista ja matka vie vain noin vartin. Hakeuduimme ensin läheiseen kahvilaan aamiaiselle ja laitoin E:lle viestiä sijainnistamme, joten hetken kuluttua hän saapuikin paikalle ja ensimmäinen tunti vierähti kuulumisia vaihtaessa. Lahti-Pääkaupunkiseutu välimatkalla Suomessa näkeminen onnistuu harvoin, joten nähdään sitten ulkomailla :D

St. Albanin kirkko ja Gefion suihkulähde (Churchillparken)

Kööpenhamina on siisti miljoonakaupunki, jossa on paljon näkemistä ja tekemistä, mutta toisaalta kävellen pärjää kaupungissa varsin pitkälle. Ostosmahdollisuudet ovat erinomaiset (Disney-kauppa! <3), etenkin Strøget-kävelykadulla on paljon liikkeitä. Joulukuussa ehdotonta bonusta olivat myös joulutorit, joita kaupungissa oli useampia. Ensimmäisenä päivänä keskityimmekin joulutoreihin ja ostosliikkeisiin, lounaalla piipahdimme totuttuun tapaan Hard Rock Cafessa. Pidän kovasti joulutoreista tunnelmaltaan. Erilaisia ihania tuoksuja, paljon syötäviä tuotteita (churroja piti saada), paljon käsitöitä. Käteistä kannattaa varata ja muistaa, että Tanskassa on kruunut käytössä siitä huolimatta, että kyseessä on vanha EU-maa.

Strøget

Alkuillasta jäätyämme T:n kanssa kahden E:n suunnattua lentokentälle, päätimme piipahtaa Christianiassa. Christiania on erinomaisella paikalla Kööpenhaminan keskustassa sijaitseva vapaakaupunki, joka oli entinen kasarmialue, kunnes 1970-luvun alussa hipit ja talonvaltaajat valloittivat sen ja julistivat paikan vapaakaupungiksi. 36 hehtaarin maa-alue Kööpenhaminen keskustassa on väistämättä hyvin arvokas, mutta niin vain tuosta alueesta tuli taiteilijoiden, huumekauppiaiden ja anarkistien, miksei ehkä tavallistenkin yhteisöllistä elämänmenoa suosivien tanskalaisten tyyssijä kun Christiania osti 2012 asunnot Kööpenhaminalta täysin symboliseen hintaan. Alueella asuu noin 1000 vakituista asukasta, myös lapsiperheitä. Autoja ei ole, katutaidetta on jokapuolella, arkkitehtuuri on ränsistynyttä ja eläväistä. Christiania on pieni yhteisö ja asukkaat maksavat yhteisölleen vapaaehtoisia vuokria. Veroja ei ole, yhteisöllä on omat säännöt, joita kunnioitetaan ja alueella on myös päiväkoti sekä koulu.

Viiden aikaan illalla oli jo täysin pimeää. Suuntasimme kävellen hotellilta sillan yli kohti Christianiaa. Kartta oli mukana ja olen Christianissa aiemmin käynytkin, mutta silti en hahmottanut mistä pääsisäänkäynnille pääsee. Harhailimme aikamme ja tiesimme Christianian olevan suoraan oikealla puolellamme. Lopulta kiersimme sisään Christianiaan jostain takapihojen läpi. Hetken päästä samaan suuntaan kulki muutamia lapsia ratsastaen ja kysyimme reittiä keskustaan, jolloin selvisi, että olimme matkalla oikeaan suuntaan. Syrjäkylällä oli varsin pimeää ja kovin pitkälle eteen tai sivuille ei juuri nähnyt. T alkoi ottaa valokuvia, jolloin jouduin opastamaan, että se tulisi Christianissa jättää väliin. Toki ehdotommin kielto koskee nimenomaan Pusher´s Streetiä, mutta pimeässä ei oltu yhtään varmoja siitä milloin se osuu kohdalle. Pian T:llekin selvisi miksi. Saavuimme Christianian keskustaan, jossa pääkatu, Pusher’s Street , oli koristeltu joulukoristein. Myynnissä oli kuitenkin jotain ihan muuta kuin joulutoreilta tuttuja tuotteita, huumeet olivat täysin avoimesti myyntipöydissä tarjolla. Christianiaa on pidetty ikään kuin vapaana Tanskan laeista, mutta todellisuudessa se ei sitä ole ja huumekauppiaat eivät halua tulla kuvatuiksi. T:n johdattamana kuljimmekin pikavauhtia läpi keskustan ja pääovista ulos (juokseminen on myös Christianissa kiellettyä). Tulipahan taas käytyä.

Muutoin vietimme iltaa viehättävän Nyhavnin alueen kuppiloissa. Nyhavn on nimensä mukaisesti satama-alue ja se on 1600-luvulta. Siellä on kylkikyljessä pieniä vanhoja värikkäitä taloja, paljon ravintola- ja baaritarjontaa. Kadun rakensivat aikoinaan valtaosin ruotsalaiset sotavangit ja alue oli aikoinaan melko huonomaineistakin. Nyt tämä värikäs katu, jolla on asunut vuosia esimerkiksi H.C. Andersen muistutti minua ulkonäöltään erityisesti Curacaosta.



Aamulla nukuimme melko pitkään mukavissa hotellisängyissä ja varsin tasokkaan aamiaisen jälkeen suuntasimme bongaamaan H.C. Andersenin satuhahmon eli pienen merenneidon patsasta. Matkaa hotelliltamme tuli pois päin keskustasta parisen kilometriä. Patsas on Edvard Eriksenin tekemä pronssiveistos, joka löytyy rantakiviltä Kööpenhaminan satamasta. Pieni merenneito on ehkä kaikista kuuluisin kööpenhaminalainen ja tämä jäikin viime reissullani bongaamatta.

Kävelimme hiljakseen kohti keskustaa samalla pysähdellen milloin minnekin. Keskustassa päätimme mennä Tivolin alueelle (joka myös jäi viime kerralla bongaamatta) ihmettelemään joulutoreja loppupäiväksi. Tivolin alueelle on pääsymaksu myös talvella ja toisaalta hyvä niin, alue varmasti oli huomattavasti viihtyisämpi kun väkimäärä ei ollut liiallinen. Tivoli talvella oli aivan ihana! Kaunista, jouluvaloja, musiikkia, riikinkukkoja lämmittelemässä jonkinlaisten lämpölaitteiden alla, ihania joulutavaroita ja Lakridsin myymälä!! (ei ehkä niin yllättävää kun alkuperämaa on Tanska). Olen ihan koukussa Lakridsin salty caramel lakritsaan. Sitä saa jouluisin Helsingin Stockalta jouluväreillä värjättynä ja sain viimeksi purkillisen näitä myös synttärilahjaksi ex-työkaveriltani. Hän oli pinkillä elintarvikekimallevärillä yksitellen maalannut jokaisen lakritsipalleron :) Lakritsaa piti nytkin viedä kotiin, siitä kun salty caramel makua ei saa Lahdesta. Ennen lentokentälle lähtöä söimme vielä Tivolialueella pitsat ja jälkiruuat, hintavaa oli, mutta ruokakin oli aivan erinomaista.

Tivoli sijaitsee aivan päärautatieaseman kupeessa, joten matka rautatieasemalle oli lyhyt ja olimme ihan ajoissa liikkeellä vaikka lentokentälle pääsee hetkessä. Jos pääsee. Olimme junassa, joka pysähtyi noin puoleen väliin matkalla lentokentälle. Olimme pysähdyksissä ehkä parisen kymmentä minuuttia, jonka jälkeen juna lähti hitaasti peruttamaan takaisin kohti päärautatieasemaa, jokin aiempi juna oli pysähdyksissä edellä. Samalla tuli kuulutuksia, joissa kerrottiin, että lentokentälle kannattaa mennä muulla tapaa. Kyselin tanskalaiselta pojalta asiasta ja päätimme, että menemme yhdessä taksilla lentokentälle, hän näyttää tietä. Hänellä oli kiire lennolle Yhdysvaltoihin ja hän oli ollut jo aiemmassa junassa, joka myös pysähtyi ja palasi takaisin. Vihdoin saavuttuamme takaisin päärautatieasemalla alkoi kova juoksu taksitolpalle - joka oli aivan täynnä. Tanskalainen poika jätti meidät vahtimaan matkalaukkuaan ja ryntäsi toiselle puolelle asemaa - hetken kuluttua hän olikin onnistunut saamaan taksin, jossa oli valmiina jo yksi asiakas ja niin ahtauduimme kaikki kyytiin. Meillä oli onneksi se tilanne, että ehtisimme varmasti omalle lennollemme (etenkin kun meillä oli vain käsimatkatavarat), tanskalaisella pojalla puolestaan oli todella kova kiire ja saksalaisella miehelläkin hoppu. Lupasin taksissa, että maksamme T:n kanssa myös tanskalaisen pojan osuuden matkasta ja hän voi rynnätä välittömästi terminaaliin. En tiedä ehtikö hän ajoissa, toivottavasti.

Ihana rentouttava miniviikonloppu ja mietimme, että Kööpenhaminaan voisi hyvinkin suunnata myös lasten kanssa minikaupunkilomalle tivoliin joskus tulevaisuudessa.

Loppuun vielä muutamia kuvia Tivolista :)