Matkalla Mansessa

Tammikuussa Suomessa on pimeää, märkää ja kylmää, enkä tykkää yhtään noista edellä mainituista (noh, pimeä on toisinaan ok), joten pieni irtiotto arjesta tuntui tarpeelliselta. Päädyin sitten katselemaan minne pääsisi muutamaksi päiväksi edullisesti ja niinpä kahden päivän varotusajalla varasin Easyjetiltä lennot Manchesteriin. Majoituksen varasin netin kautta hostelleista, ensimmäiseksi yöksi Hatters hostellista (6 hengen sekahuone) ja seuraaviksi kahdeksi yöksi Walkabout hostellista (8 hengen sekahuone).

Lento Manchesteriin lähti illalla ja perillä oltiin keskiyön kieppeillä. En muistanutkaan kuinka ärsyttävää onkaan matkata Shengenalueen ulkopuolelle ja jonottaa ikuisuus passintarkastukseen! Olin varautunut kulkemaan keskustaan junalla, mutta jostain minulle epäselväksi jääneestä syystä junavuorot kentältä oli nyt korvattu busseilla. Matka Piccadillyn asemalle ei kuitenkaan kestänyt kuin parisenkymmentä minuuttia. Sain rauhassa täysin yksikseni etsiytyä keskustassa sijainneelle majapaikalleni, joka osoittautui ihan kelvolliseksi. Huonetovereista tosin ei jäänyt niin mitään mielikuvia, sillä kaikki nukkuivat kun tulin huoneeseen ja aamulla kaikki nukkuivat kun lähdin huoneesta.

Manchester on taustaltaan monipuolinen. Todella moni asia on lähtöisin Manchesterista. Teollistuminen,Spinning Jenny, naisasialiike, rautatie, vegetarismi ja työväenliike. Eikä sovi unohtaa Manchesterin asemaa jalkapalloilun suurkaupunkina ja brittiläisen rockin kehtona!

Manchester on kompaktin kokoinen kaupunki, jonka keskustan liepeillä kaikkialle pääsee hyvin kävellen. Keskusta-alue koostuu tosistaan melkoisestikin poikkeavista kortteleista, täältä löytyy niin ostoskeskuskeskittymää kuin Chinatownkin. Keskusaukiota hallitsevat Tadao Andon suunnittelemat suihkulähteet, mutta niistä huolimatta vanhaa teollisuuskaupunkia ei voi juuri kauniiksi kuvata. Tai kenties rujon kauniiksi voisi?

Ensimmäisen päivän käytin kaupungilla kiertelyyn. Keskustan alueella kävin tsekkaamassa esimerkiksi taidemuseon, kaupungintalon, katedraalin, jättimäisen Arndalen ostoskeskuksen, John Ryland's libraryn ja ajelin muutaman kierroksen maailmanpyörällä (Manchester eye). Illalla etsiydyin pubiin seuraamaan jalkapalloa :P Vaihdoin myös majapaikkaa Walkabout hostelliin, joka oli sijainniltaan kehnompi kuin Hatters hostel, mutta aivan kelvollinen kuitenkin. Huone oli kahdeksanhengen sekahuone, mutta ensimmäisenä yönä seuranani oli vain keski-ikäinen brittimies, joka koki tarvetta avautua "nuorelle, tyhmälle ja naiiville suomalaisneidille" elämän realiteeteista. Kuulemma kukaan ei koskaan ikinä tule minua rakastamaan ainakaan kahta vuotta kauempaa ja avioliitto yms. ovat muutenkin vain taloudellisia sopimuksia. Kiitos tiedosta, Aamen!

Päivä Manchesterissa riitti hyvin kaikkein oleellisimman näkemiseen (noh, MANU:n stadion olisi pitänyt kyllä myös tsekata näin jälkeenpäin ajatellen), joten päätin suunnata junalla päiväreissulle Pohjois-Englannissa sijaitsevaan lähes 2000 vuotisen historian omaavaan Yorkiin. Matka kesti puolisentoista tuntia ja kaupungissa todellakin kannatti käydä! Vietin päivän vain kiertelemällä ja ihmettelemässä keskustassa. York on erittäin erittäin kaunis ja viehättävä kaupunki, tunnelmaltaan täysin erilainen kuin vaikkapa Manchester. Vanhat muurit kiertävät kaupunkia, rakennukset ovat vanhoja ja kauniita, museoita on paljon ja Yorkin katedraali hallitsee näyttävästi keskustaa. Romanttista tunnelmaa kaupunkiin luovat siellä kohtaavat Ouse- ja Foss-joki. Kaupungissa on aika ajoin ongelmia joen tulvimisen vuoksi ja tulvihan siellä tälläkin kertaa, joskaan vesi ei vielä yltänyt aivan uhkaamaan rakennuksia. York nousi kyllä lyhyen pyrähdyksen perusteella suosikkikaupunkieni listalle!

 

Illalla palasin Manchesteriin ja sain huomata hostellihuoneemme saaneen lisää asukkaita, nyt meitä oli siellä minä ja kolme miestä. Keski-ikäinen brittimies oli edelleen paikalla, lisäksi paikalla oli joku nuorehko bilehile, joka selvästikin nukkui päivät ja biletti yöt ja brasilialainen (huom! sinisilmäinen, melko kalpea ja pitkä brasilialainen!) nuori oikeustieteenopiskelijamies, joka oli vaihto-oppilaana Tanskassa ja kiersi nyt Englantia ennen paluutaan Brasiliaan. Suuntasimme illalla brasilialaisen miehen, Cleberin, kanssa keskustaan etsiskelemään nettikahvilaa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Cleberistä tuli muuten hetimmiten Suomifani annettuani hänelle Fazerin cashewpähkinäsuklaalevyn ;)

Viimeisenä päivänä kiertelin lähinnä kaupoilla ennen lentokentälle lähtöä ja kotiinpaluuta.