Miniloma Riiassa

Kesä 2019 oli Suomessa säiden puolesta surkea. Pidin kesälomaa vain kaksi viikkoa heinäkuussa ja lähes koko loman satoi tai oli vähintäänkin kylmä, eikä käytykään kuin Savonlinnassa ja Kempeleellä. Jäi siis jotain kesästä hampaankoloon ja kovasti. Päätettiin sitten T:n kanssa ottaa elokuussa pyöreiden vuosien kunniaksi yhden yön miniloma Riikaan. Itselleni Riika on varsin tuttu, tämä reissu oli sinne jo viides, T:lle kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen.

Lensimme Riikaan AirBalticilla aikaisin aamulla (lähtö 5.25 lentokentältä). Kotoa Lahdesta lähdimme puoli neljän aikaan aamuyöllä, auton jätimme Lentoparkkiin ja suuntasimme sieltä bussilla kentälle. T oli ehtinyt suunnitella aamueväiden syömisstoppia jo automatkalle, jonka kielsin jyrkästi ja lentokentälle olutstoppia, joka sekin jäi haaveeksi kun saavuimme portille kaksi minuuttia ennen boardingin alkua. Lento kesti tunnin verran ja Riian kentältä suuntasimme keskustaan bussilla 22 (1,15€ etukäteen automaatista ostettuna, 2€ kuskilta). Matka vanhan kaupungin kupeeseen vei puolisen tuntia, olimme perillä seitsemän jälkeen perjantaisena aamuna ja koko paikka vaikutti täysin kuolleelta. Muutamaa ihan pientä ruokakioskia lukuun ottamatta kaikki paikat tuntuivat olevan vielä kiinni, vanhassa kaupungissa ei kulje myöskään autoja ja ihmisiä oli meidän lisäksemme liikkeellä vain muutama koko vanhan kaupungin läpi kävellessämme.

Suuntasimme ensin suoraan hotellillemme. Koska reissu oli yhden yön mittainen, olimme päättäneet satsata majoitukseen hieman tavallista enemmän hintaeron jäädessä pieneksi ja valinneet majapaikaksi Radisson Blu Reval Hotel Latvijan, joka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä vanhasta kaupungista. Päädyimme tiedustelemaan mahdollisuutta saada hotellihuone tavanomaista aiemmin, ilman lisämaksua se olisi onnistunut klo 12 (joka sekin oli selvästi ennen ilmoitettua sisäänkirjautumisaikaa) ja 20€ lisämaksusta se onnistuisi välittömästi. Hitusen väsähtäneinä ja kaiken ollessa vielä kiinni, päädyimme ottamaan hotellihuoneen heti vastaan ja suuntasimme alkuun parin tunnin päikkäreille ihan muhkeiden peittojen ja tyynyjen keskelle.

Riiassa oli myös wannabe Hard Rock Cafe (Rock Cafe)

Päikkäreiden jälkeen etsiydyimme aamiaiselle ikisuosikkiini DoubleCoffeeseen. Kyseessä on kahvila-ravintolaketju, jolla on useita pisteitä Riiassa vanhassa kaupungissa sekä sen laitamilla. Paikka on edullinen ja valikoima on runsas, laatuun olen ollut aina tyytyväinen, eikä tämäkään kerta osoittautunut poikkeukseksi. Tällä reissulla päädyimmekin olemaan tosi tylsiä ja syömään joka kerta DoubleCoffeessa. Esimerkiksi yhden käynnin ostokset tekivät 35,20 euroa ja sisälsivät kaksi mohitoa, kaksi puolen litran ollutta, kanafileeannoksen, kevätrullat hillolla, kreikkalaisen salaatin, coca cola zeron ja omenapiirakan jäätelöllä.

Sää oli mitä mainioin. Aurinko paistoi ja lämpötila oli 24 asteen tienoilla. Olen pitkään halunnut käydä Jurmalassa, joka on jäänyt aina väliin, vaikka Riiassa olenkin vieraillut monta kertaa (ehkä siksi, etten aiemmin ole käynyt Riiassa kesällä). Nyt päätimme suunnata sinne. Riian rautatieasema sijaitsee keskustassa ja edestakaiset junaliput saimme yhteensä alle kuudella eurolla, joten edullinen päiväreissu kyseessä. Matka Jurmalaan kestää puolisen tuntia, onhan välimatkaakin Riikaan vain 25 kilometriä ja junia menee usein. Pois kannattaa jäädä joko Dzintarin tai Majorin asemalla.

Jurmala on kuuluisa pitkistä hiekkarannoistaan. Olinhan minäkin niistä aiemmin kuullut, mutta täytyy todeta, että olin kuitenkin aika vaikuttunut kun silmien eteen aukeni kilometreittäin täysin hienoa vaaleaa hiekkaa, Jurmalassa sitä riittääkin peräti 26 kilometrin edestä. Väkeä paikalla oli paljon, mutta silti tilaakin oli mukavasti. Rannalla oli myös hyvin palveluita kuten ravintoloita ja lapsille oli leikkipaikkoja. Rannan reunassa kulki kävelykaistale jos halusi rantaa pitkin kävellä ilman hiekkaan astumista. Leudon tuulen vireen leikitellessä ravintolassa merimaisemaa katsellessa saattoi hyvin kuvitella olevansa jossakin eteläisemmässä lomakohteessa, mutta tällaista tosiaan löytyy Euroopasta aika läheltä. Säät toki kuitenkin ovat Latviassa kesällä tuurista kiinni. Jurmala on kuitenkin tunnettu myös kylpylöistään, joten jos tänne suuntaisimme lomalle lentäen (jolloin matka pitäisi varata selkeästi etukäteen) niin varmuuden vuoksi valitsisin kylpylähotellin.

Jurmala osoittautui pieneksi ja sieväksi kesäkaupungiksi, vai pitäisikö puhua pikemminkin kylästä - ainakin tunnelma oli kovin kylämäinen. Rannan suuntaisesti kylässä kulkee kaksi merkittävää katua, joista toinen on varsinainen pääkatu, jonka varrella on useita ravintoloita ja pieniä putiikkeja. Toisen kadun varrella on sitten vanhoja puisia eri värisiä pitsihuviloita ihasteltavaksi. Lapset on todella kivasti huomioitu paikassa ja siellä täällä näkyikin lapsille suunnattua tekemistä. Käyskentelimme rannalla ja kuljimme pääkadun päästä päähän silloin tällöin istahtaen nauttimaan virvokkeita, muutama tunti vierähti mukavasti ennen paluuta Riikaan.

Meillä kävi ajankohdan valinnassa erinomainen tuuri sään lisäksi myös tapahtumien osalta. Kumpanakin päivänä koko Riika tuntui aamua lukuun ottamatta olevan täynnä iloista elämänmenoa.
Siellä täällä oli (osaavia) katusoittajia, Riian läpi virtaavan Pilsetas-kanaalin yli saattoi matkata vaijerihissillä, puistossa kukkulan päällä pääsi soittamaan erilaisista peltitölkeistä ja muista materiaaleista koottuja soittimia, vanhassa kaupungissa saattoi koittaa jousiammuntaa, Pilsetas-kanaalin luona puistossa saattoi seurata suppailevien joulupukkien, intiaanien ja prinsessojen vilkuttelua, kaupungista löytyi useita markkinakojupaikkoja ja Daugava-joen rannassa oli jokin isompi tapahtuma, jossa oli musiikkia ja erilaista katuruokaa tarjolla. Siinäpä päivät sitten oikeastaan vierähtivätkin elämänmenoa ihmetellessä. Mitään erityisiä suunnitelmia tai must-tekemistä meillä ei reissulle ollutkaan, joten tämä sopi meille erinomaisesti. Muutamat keskeiset nähtävyydet kuten goottilaista tyyliä edustava historiallinen Mustapäiden talo (jonka tosin neuvostomiehittäjät aikoinaan purkivat ja joka uudelleen rakennettiin 90-luvulla) ja Latvian vapaussodassa kaatuneiden kunniaksi rakennettu massiivinen Vapauden muistomerkki, sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja etenkin jälkimmäiseen on vaikea olla törmäämättä. Poikkesin tällä reissulla myös ekaa kertaa Riian kuuluisissa kauppahalleissa, mutta ruuhkaisa hallikokemus jäi lyhyeksi ja ei ollut minun juttuni.



Hotellillamme Radisson Blu Reval Hotel Latvijassa sijaitsee casino, joten tokihan T:n piti päästä siellä illalla käymään. T kävi Casinolla juomassa olutta ja toteamassa, ettei osaa pelata mitään mitä siellä oli tarjolla. Paikka kuitenkin oli kuulemma valtavan kokoinen. Illan päätteeksi poikkesimme vielä Skylinebaarissa, joka sijaitsee hotellin 26. kerroksessa ja josta on upeat näkymät öisen Riian ylle - jo näköalahissi on vaikuttava. Baariin ei ole aiemmin ollut sisäänpääsymaksua, mutta nyt muilta kuin hotellin asiakkailta sisäänpääsystä velotettiin 5 euroa - en toki tiedä oliko kyseessä jokin erikoisilta. Juomissa on selkeä hintalisä, mutta toisaalta jos ei juo paljoa niin näkymät ovat kyllä sen väärti.

Kaikkiaan reissu meni todella mukavasti ja kahdessakin päivässä paikasta sai mukavasti irti. Riiassa ei ole oikeastaan maailman luokan nähtävää ja pakkonähdäheti -juttuja, jolloin aikaa mukavaan joutenoloon ja käyskentelyyn on hyvin.