Suomessa pimeä aika on harmillisen pitkä. Talvisin eteläisessä Suomessa lumipeite ei ole enää mikään itsestäänselvyys, joten harmaata/mustaa voi olla tarjolla turhankin runsaasti. Joulukuussa suuntasimmekin hakemaan valoa ja lämpöä (ja toivottua helpotusta Wiin atooppiseen ihottumaan) Kanarian saariin kuuluvalta Teneriffalta, jossa on tullut vierailtua kerta jos toinekin. Matkassa mukana olivat minun ja Wiin lisäksi äitini ja mieheni. Matkan varasimme Tjäreborgilta, kohteena Los Christianos ja hotellina Don Jose.
Hotellimme osoittautui loistavaksi valinnaksi. Pieni huoneistohotelli on aivan erinomaisella paikalla aivan rannan tuntumassa kävelykadun varrella. Hotellia piti sympaattinen ruotsalaissetä. Hotelli oli kaikin puolin siisti ja viihtyisä, meillä oli parvekkeellinen kahden makuuhuoneen huoneisto, jossa lisäksi oli keittiö, olohuone, kylpyhuone sekä parveke. Keittiö oli mukavasti varusteltu ja saimme huoneeseen myös vauvansängyn. Hotellin katolla oli mahdollisuus ottaa aurinkoa aurinkotuoleissa. Jos suuntamme samaan kohteeseen jälleen kerran uudelleen niin tämä hotelli on ehdoton loistovalinta! (Hintakin kaiken lisäksi oli edullisimmasta päästä).Los Christianos on alkujaan pieni kalastajakylä, joka on nykyisin kasvanut yhteen Playa de las
Americasin turistialueen kanssa. Jos massaturismia ei kestä, niin ei paras kohdevalinta, mutta meille tällä reissulla oli tärkeintä saada nähdä aurinkoa, saada kohtuullinen lämpötila, hyvää ruokaa ja löhöämistä :) Nämä toiveet täyttyivät paremmin kuin hyvin. Ravintoloita ja pieniä kauppoja on valtavan paljon, valinnan vaikeuteen asti. Rantaviivaa voi kävellä kilometreittäin maisemaa ihaillen. Yhtenäkään päivänä ei satanut, lämpötila oli hieman + 20 asteen paremmalla puolen ja aurinko paistoi tai oli puolipilvistä.
Rantaleikkien ja löhöämisen lisäksi toki poikkesimme perinteisesti noin tunnin matkan päässä Puerto de la Cruzissa sijaitsevassa Loro parquen eläintarhassa, jossa Wii ja T saivat elämänsä ensimmäistä kertaa ihmetellä muun muassa delfiinejä ja miekkavalaita. Erityisen symppiksinä mieleen jäivät kuitenkin jälleen kerran omalla jäävuorellaan lumisateessa hengailevat pingviinit :) Wii oli kovin tyytyväinen aina siihen saakka kun eläimet katselivat aitojen takaa, mutta heti kun isompi lintu hengailikin vapaana oli Wii kovin huolissaan etteihän isä mene liian lähelle!
Eläinpuiston lisäksi poikkesimme saman omistajan vesipuistossa, Siam Parkissa. Siam park sijaitsee Costa Adejessa noin viiden kilometrin päässä Playa de las Americasista, josta sinne kulkee ilmainen bussi (me tosin mukavuussyistä valitsimme taksin, 5 €/suunta). Siam Park on todella hieno, thaimaalaistyyliin toteutettu vesipuisto. Kovin pienille lapsille puisto ei niinkään ehkä tarjoa ihmeteltävää, mutta teineille ja aikuisille (kuten T:lle...) sitäkin enemmän. Alueen vesielementit on luokiteltu helppoihin, keskitasoisiin ja hurjiin, T kävi läpi kaikki kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat (lukuun ottamatta Tower of Poweria, jota puhdistettiin tai jotain?). Hurjien vesiliukumäkien lisäksi alueella on esimerkiksi upea Siam beach, jossa hiekkaranta on täynnä aurinkotuoleja rentoutumista varten ja edessä olevassa laguunissa tulevat suuret aallot aina 20 minuuttia tunnista. Mukava uusi tuttavuus oli myös Mai Thai river, jossa hitaasti parirenkaan kanssa kelluttiin joen vartta eteenpäin ihastellen kasvillisuutta ja vesiputouksia, kunnes joki haarautui ja työntekijä kysyi haluammeko jatkaa rauhallista kellumista alueen ympäri vai jatkammeko ylätasaanteelle. Jatkoimme matkaa ylätasanteelle ja eipäaikaakaan kun seesteinen matkantekomme muuttuikin hurjaksi laskuksi kierreliukumäkeä pitkin tunneliin, jonka yläpuolella ja sivuilla uiskentelivat hait lasin takana! Vesileikkien lisäksi alueella voi tehdä ostoksia kelluvilla markkinoilla sekä seurailla merileijonien elämää. Joulukuussa veden lämpötila oli mielestäni turhan viileä, mutta pahimpia vesipetoja se ei vaikuttanut haittaavan. Jos aikoo vierailla sekä Loro parquessa että Siam parkissa niin kannattaa etukäteen ostaa näihin yhdistelmälippu (lippuja myydään Los Christianoksessa ja Playa de las Americasissa niin monessa paikassa, ettei voi jäädä bongaamatta). Tulee näin edullisemmaksi, eikä tarvitse myöskään jonotella :)
Äitini vahtiessa Wiitä kävimme T:n kanssa yhdessä kahden tunnin valasretkellä. Näitä tehdään jatkuvasti, hinnat ja järjestäjät vaihtelevat. Me lähdimme matkaan Los Christianosin satamasta ja retki oli oikein onnistunut pallopäävalaiden bongauksen osalta. Itse kuitenkin oksensin kaksin käsin kiinni pitäen laivan kannella lähes koko kaksituntisen. Myös useampi muu matkustaja oksenteli ja laiva tuntui heittelehtivän siihen malliin, että koko ajan tuli pidettyä silmällä mihin suuntaan lähdetään uimaan jos veteen päädytään. Olo oli lievästi sanoen helpottunut kun palasimme vihdoin takaisin rantaan (rannassa ei muuten juurikaan ollut merkkejä siitä millainen merenkäynti hieman kauempana vallitsi).
Muu aika reissusta kuluikin rannalla kun yritimme estää vauvaa syömästä hiekkaa (mistä vauva tietenkin veti kilarit) ja mukavissa ruokapaikoissa pyöriessä. Perinteisesti Hard Rock Cafessa piti poiketa hakemassa T:lle keräilylasi. Myös iki-ihana Domus Aurea Playa de las Americasin pääkadulla oli edelleen voimissaan :) Pääasiassa hintataso oli varsin kohtuullinen. Lounasaikaan saattoi alkupalan, pääruuan, jälkiruuan ja juoman saada valittua tietystä listasta hintaan 10 euroa. Shoppailumahdollisuuksiakin paikassa on, mutta emme näitä itse juurikaan hyödyntäneet. Tosin hotellimme viereisellä kadulla oli aivan ihastuttava lelukauppa, joka myi erilaisia puisia leluja eläinaihella, aivan ihania!!Vauvan kanssa matkatessa Los Christianos oli oivallinen valinta. Turvallista, siistiä ja palvelut hyvin saatavilla. Leveät jalkakäytävät, helppo kulkea rattaiden kanssa. Ihmiset suhtautuvat lapsiin hyvin ystävällisesti.
Teneriffan lentokentälle saapuessamme kuvittelimme matkan olevan jo melkein ohitse, mutta reissun jännittävin osuus olikin vasta edessä. Menimme yhdessä kaikki lähtöselvitykseen, missä kaikki sujui hyvin. Annoin äidilleni hänen oman boarding passinsa, sillä hän halusi käydä vielä tupakalla ulkona. Minä, T ja Wii sen sijaan suuntasimme jo turvatarkastukseen (pienten lasten kanssa matkustaville oli omansa). Pääsimme ilman ongelmia läpi turvatarkastuksesta, kävimme syömässä, tekemässä tax free ostokset ja vaihtamassa vauvan vaipan. Yritimme samalla bongata äitiä, mutta väenpaljoudessa emme häntä huomanneet. Sisään kirjautuessamme ei lennon portti ollut vielä selvillä, mutta 45 minuuttia ennen lähtöä tauluille tuli portti näkyviin ja suuntasimme hitaasti portille. Äiti ei ollut siellä, mutta ensimmäinen ryhmä matkalaisia oli jo viety bussilla koneelle, joten päättelimme äidin olevan koneessa. Suuntasimme itsekin koneelle, jossa äitiä ei näkynyt. Kone alkoi täyttyi ja lähtöaika lähestyä, mutta äitiä ei näkynyt (hänellä on työpaikan puhelin ja liittymä, jota ei saa käyttää ulkomailla. Yritimme soittaa hänelle, mutta puhelin oli suljettu). Informoimme lentohenkilökuntaa äitimme puuttumisesta ja he lähtivät selvittämään asiaa. Kapteeni oli jo ehtinyt kuuluttaa, että lähdemme ajoissa, mutta pian hän korjasi kuulutustaan, että emmepä lähdekään, joku puuttuu... Tässä vaiheessa soitin huolesta soikeana isälleni Suomeen, että olemme tulossa, mutta äiti ehkä ei (oli sovittu, että isä hakee meidät kentältä). Mietin huolissani, että jos nyt lähdemme ilman äitiä Suomeen niin asiaa jää selvittämään Suomesta käsin isäni, joka ei osaa sanaakaan englantia - saati mitään muuta kieltä kuin suomea. Saatoin jo mielessäni kuvitella kuinka isäni soittaa kiukkuisena Suomen suurlähetystöön ja matkanjärjestäjälle ja varmaan myös lentokentälle, jossa tuskin tosin kukaan ymmärtää suomea... Äiti osaa kyllä onneksi englantia, mutta muuten en ole lainkaan varma ja luottavainen selviytymistaidoista. Lopulta äiti ilmestyi koneeseen myöhässä raikuvien ablodien saattamana punaisena ja häpeissään. Pääsimme vihdoin lähtemään. Äiti oli tyytyväisenä kierrellyt kentällä, katsonut näytöltä väärän Helsingin lennon ja tullut portille porttitiedon ilmestyttyä näkyviin - onneksi oli sama portti kuin meilläkin niin äiti löydettiin yksinään portilla harhailemasta! Vasta yksityiskyydillä kohti lentokonetta vihaisen virkailijan kanssa matkatessaan äiti ymmärsi jotain menneen pieleen :D
