En ole kotimaan reissuista tänne yleensä kirjoittanut, vaikka matkailemme kyllä kotimaassakin. Nyt oli kuitenkin niin kiva pääsiäisreissu Kolille, että ajattelin siitä kirjoittaa. Jäävät asiat itsellekin muistiin, sillä tänne saatetaan kyllä suunnata uudestaankin. Tai ei edes ehkä vaan suunnataan.
T:llä oli pääsiäinen vapaana ja meillä kummallakin vielä muutama päivä vapaata senkin jälkeen, joten aloin pohdiskella minne voisimme pääsiäisreissun tehdä. Lennot ovat vapaapäiville sijoitettuna kalliita ja reissu oli muutenkin niin lähellä, että vaihtoehdot rajautuivat lähinnä kotimaahan ja laivamatkan päähän. Katselin pitkään Tallinnan ja Tarton tarjontaa, mutta vaikka tiedän inflaation olevan kova ja kustannusten paljon nousseen niin silti joka kerta nykyisin hämmennyn Viron matkojen hinnoista nelihenkiselle perheelle. Tutkailin hieman umpimähkäänkin sitten kotimaan tarjontaa ja mieleeni tuli, että olen aina halunnut käydä Kolilla, mutta en ole vielä koskaan käynyt ja sinne on matkaa meiltä sen verran paljon, että pelkkä viikonloppureissu ole järkevä, mutta kolme yötä jo kuulostaisi joltain.
Tutkailin Kolin tarjontaa ja päädyin varaamaan meille huoneiston Koli freetime lomakeskuksesta (joka jos ihan tarkkoja ollaan, sijaitsee Juuassa, Ahmovaaran kylässä, matkaa Kolin kylään on noin 10 km). Iskä on irvaillut varmaan kymmenen vuotta, että kyllä mun pitäisi Juuassa käydä, niin tuli nyt sitten hoidettua sekin.
Huoneistossa oli oma keittiö ja vessa sekä viidelle hengelle sängyt, suihkut olivat jaetut. Tarvittaessa koiran voisi ottaa mukaan. Hinta kolmelta yöltä pääsiäisenä oli 337,50 euroa, mikä tuntui varsin kohtuulliselta kun sitä vertasi muuhun tarjontaan - esim. Kolin kylpylähotellissa sama aika olisi maksanut lähes 900 euroa.
Ennen matkaa piti hieman jännittää lakkojen vuoksi sitä saammeko bensaa ja pääsemmekö matkaan ollenkaan. Majoituksessa oli onneksi maksuton peruutus, mutta sekin olisi pitänyt tehdä paria päivää aiemmin. Matkaan onneksi päästiin, eivätkä bensan saatavuuden mahdolliset ongelmat näkyneet reissussa.
Perjantaina puolilta päivin yövuorolaisen herättyä lähdimme matkaan. Sansa lähti hoitoon kasvattajalle ja iskä ja äiti tulivat meille pääsiäiseksi asumaan niin Aaveen saattoi jättää kotiin (mikä lopulta olikin hyvä juttu, sillä majapaikkaamme menivät hyvin jyrkät portaat ja 12kg shelttiä olisi pitänyt aina kantaa ylös sekä alas). Matka Kolille kesti 4 tuntia 50 minuuttia, poikkesimme Varkauden Rossossa syömässä ja kerran ABC:lla tankkaamassa, mutta muuten suuntasimme suoraan perille, jossa olimme hieman ennen kuutta illalla.
Majoitusvalinta osoittautui tosi onnistuneeksi. Huoneistomme oli iso ja siisti sekä kaikinpuolin riittävä. Sauna lämpesi joka ilta, naisille oli ensin tunnin vuoro, jonka jälkeen oli tunnin sekasauna ja sitten vielä tunnin miesten vuoro. Suihkut olivat käytössä vapaasti. Huoneistomme sijaitsi ihan rannassa, sauna- ja suihkurakennuksen yläkerrassa. Rannassa oli myös avanto, jota pumput pitivät sulana. Joka ilta tuli saunottua pitkän kaavan mukaan ja T kävi myös moneen kertaan avannossa - yhtenä iltana neljäkin kertaa. Lapset kävivät myös innolla useita kertoja kokeilemassa - pääasiassa tosin kastelemassa varpaita. Itsekin kävin urheasti joka ilta kokeilemassa ja viimeisenä iltana uskaltauduin kastautumaan kaulaan saakka. Ei tule minusta avantouimaria, enkä kokenut mitään euforiaa tai itseni voittamista. Olen tylsimys.
Pesutilassa naisten puolella oli kaksi suihkua. Löylyhuone oli yhteinen miesten kanssa ja siellä oli paikkoja noin 14 hengelle. Sähkökiuas oli kovilla pääsiäisenä kun erityisesti karavaanareita oli alueella paljon. Sekasaunavuorolla kiuas ei enää jaksanut juurikaan sihahtaa. Naisten vuorolla viimeistä iltaa lukuun ottamatta oli aina jonkin verran porukkaa ja sekasaunavuorolla hyvin täyttä ja myös seisomapaikoille oli tulijoita. Rannassa on myös puusauna, joka kuuluu vuokrattavalle mökille. Viimeisenä iltana mökkiä ei ollut vuokrattu ja pääsiäisenä väkeä oli runsaasti, joten silloin lämpesi myös puusauna ja saunavuoroilla oli sekin tarjolla halukkaille. Itse en käynyt siellä, mutta T:n mukaan siellä oli hyvät löylyt.
Koli freetime lomakeskuksessa on hotellihuoneita, huoneistoja, mökkejä sekä leirintäaluepaikkoja. Alueella on kahvio ja aamiaista olisi saatavilla lisämaksusta. Vierailijoiden käytössä on myös yhteiskeittiö. Valkealammen järvi on kirkasvetinen ja kesällä käytettävissä on esimerkiksi kanootteja ja talvella vuokrattavissa vaikka lumikenkiä. Kaunis ja viihtyisä alue riittävillä palveluilla. Mobiilinetti toimi varsin huonosti huoneistossa, mutta tämähän ei toki ole majoittajan asia, vaan DNA:n. Puhelut kuitenkin pääosin toimivat paria katkeamista lukuun ottamatta. Päätalolla olisi ollut wifi maksutta käytettävissä. Tiskiharja ja pyykkiteline olisivat olleet mukavia, mutta ilman niitäkin selvisi ihan hyvin (tai no, tiskiharja ostettiin kaupasta). Liinavaatteet ja pyyhkeet toimme kotoa (ne olisi saanut myös maksusta, 13e/hlö) ja loppusiivouksen teimme itse (senkin olisi saanut ostettua, 50e).
Lauantaille oli luvattu huonoa säätä, joten olin suunnitellut, että suuntamme Koli Relax spahan viettämään kylpylähetkeä. Etukäteen olin tästä suunnitelmasta jonkin verran huolissani, sillä Koli Relax Spa ei ole ihan perinteinen kylpylä. Siellä ei ole esimerkiksi mitään varsinaisia uima-altaita, joissa voisi uida tai lapsille vaikkapa hyppypaikkoja. Kylpylä on aika pieni ja siellä on erilaisia enemmänkin hemmotteluun ja virkistäytymiseen soveltuvia asioita kuten jalkakylpypaikat, kylmävesiallas, poreallas, vesi- ja ääniallas (jossa oli valoja ja veden alla kuului musiikkia), ulkopaljut sekä rentoutumishuone, jossa sai maksutta hedelmiä, teetä ja vettä ja jossa oli lämpimät kivituolit rentoutumiseen. Lisäksi oli muutama sauna ja elämyssuihkut, joissa saattoi valita vaikkapa troppikin rankkasadetta, viileä kevätsuihkua tai keskiyön sadetta ja kuunnella samalla vaikkapa linnunlaulua tai ukkosta ja nähdä salamoita. Lisäksi vielä oli kylmävesisuihku, jota en todellakaan kokeillut.
Yritin etukäteen valmistaa lapsia tulevaan ja siihen, että kylpylässä käydään ja siellä ollaan vaikkei niin kovin heitä miellyttäisi. Hinta on varsin suolainen (perhelippu 74e S-etukortilla), joten en todellakaan halunnut, että pääsemme paikalle ja lapset toteavat etteivät tykkää ja pilaavat meidänkin kylpyläkäynnin. Niin ei kuitenkaan onneksi käynyt vaan lapset, erityisesti I, ihastuivat paikkaan ihan valtavasti. I niin pahasti, että seuraavana päivänä alkoi hillitön huuto ja itku, jonka jälkeen päätimme mennä kylpylään vielä uudelleenkin.
Kylpylässä hintaan kuului aikuisille Lumenen tuotepaketit (minikokoa), joissa oli viisi eri tuotetta, jotka oli kaikki numeroitu. Kylpylässä oli sitten numerot, jotka osoittivat missä ja missä järjestyksessä mitäkin oli tarkoitettu käytettäväksi. Pussissa oli jalkakylpysuola, kuorintavoide, kasvonaamio, kasvo- ja vartalorasva. Näistä erityisesti I tuntui olevan innoissaan, vaikkakin seuraavan päivän tuotteet säästettiin kokonaisuudessaan kotiin. Toisen pussukan tilalle olisi voinut myös valita alkoholittoman juomakiulun, johon olisi sisältynyt kaksi alkoholinta kuohujuomaa.
Kylpylä on pieni ja pukuhuoneessa kaappeja on hyvin rajallisesti. Molemmilla kerroilla väkeä oli kuitenkin onneksi melko vähän ja pääsimme kylpemään. Kylpylä on myös kello 16 jälkeen avoinna vain aikuisille, joten toki jo sekin ohjasi meidät käymään siellä selvästi aiemmin. Palvelussa olisi kyllä ollut hieman parantamisen varaa. Tiesin nettisivujen perusteella ennalta, että kylpyläkäynnin hintaan sisältyvät pyyhkeet (mikä aika paljon ilahdutti kun omat pyyhkeet olivat edelleen märkiä edellisen illan saunareissulta), mutta näitä ei kummallakaan kerralla meille tarjottu vaan sain ne vasta itse pyytämällä. Kylpylään pääsemiseksi tarvitaan kortti. Ensimmäisellä kerralla kumpikaan saamistamme korteista ei toiminut, henkilökunnan jäsen kävi kuitenkin hakemassa pinon kortteja ja niistä löytyi kaksi sopivaa, joilla pääsimme portista sisään. Toisena päivänä meille ei muistettu antaa kortteja ollenkaan vaan niitä piti erikseen pyytää. Ensimmäisenä päivänä kuulimme myös kuinka joku asiakas oli aika pahastunut kun oli tullut kylpylään portille, eikä tiennyt miten se avautuu kun hänelle ei ollut mitään korttia edes annettu. Toisena päivänä taas muutama asiakas harhaili hotellissa etsien kylpylää kun heille ei maksaessa ollut muistettu kertoa missä se on.
Lauantaina saavuimme kylpylään heti sen auetessa eli kymmeneltä. Hyvä puoli tässä on se, että silloin on varmaan parhaat mahdollisuudet mahtua mukaan. Huonoksi puoleksi osoittautui se, että saunat eivät olleet ehtineet kovin lämmetä. Erityisesti kiveä olevat penkit olivat varsin viileitä - tilanne oli paljon parempi sunnuntaina kun kävimme iltapäivästä. Itse arvostan sitä, että täällä saunat olivat kylpylätiloissa ja yhteiskäytössä eli niihin mentiin suoraan uikkareiden kanssa. Palelen tosi herkästi niin oli ihanaa, että saunaan pääsi tosi helposti ja nopeasti ilman mitään erillistä uimapuvun riisumis- ja pukemisrumbaa. Lapset nauttivat erityisesti ulkona paljuilusta. Itse istuimme rentoutumishuoneen lämpimillä kivipedeillä (joita on vain kaksi) ja isosta maisema-ikkunasta vahdimme edessä paljussa kisailevia lapsia ja katselimme upeita järvimaisemia. Tykkäsin itsekin tästä kylpylästä kovasti, toimisi hyvin päivän vaellusten jälkeen rentoutumiseen, mutta vaatii tosiaan sen, että väkeä ei voi olla kovin paljoa, jotta viihtyisyys säilyy.
Pukuhuone on tosi pieni ja ahdas. Ainakin naisten puolella on ihmiset kuitenkin tosi kivasti huomioitu: kaksi isoa peiliä, hiustenkuivaajat ja hius- sekä putsaustuotteita. Suihkut ovat yksityiset (niitä on vain kolme) ja tarjolla on shampoota, hoitoainetta ja saippuaa. Mutta vaikkei väkeä ollut paljon niin pukeminen oli tilassa aika hankalaa ja lattia lainehti vedestä.
Launtaisen kylpylöinnin jälkeen pelasimme porukalla Carcassonnea ja teimme hyvää ruokaa ennen illan sauna- ja avantoreissua. Kolilla on myös ravintolatarjontaa, mutta sitä ei tullut koko reissulla testattua vaan teimme ruokaa huoneistossa.
Sunnuntaina suuntasimme aamusta retkeilemään. Olimme valinneet kierrettäväksi Huippujen kierroksen, jolla näkee hyvin maisemia kun kierros kiertää niin Akka-Kolin, Paha-Kolin kuin Ukko-Kolinkin huipulle. Lisäksi kierros on varsin lyhyt (1,4 km) ja ympyräreitti, mikä toimii hienosti lasten kanssa. Reitti on keskivaativa ja sillä ei ole talvikunnossapitoa, joten melko liukasta oli ja ylös kiivetessä sai välillä kyllä hakea tukea puista. Alas lapset laskivat innoissaan peppumäkeä, itse laskin alas myös peppumäkeä, mutta vain siitä syystä, etten uskaltautunut laskeutumaan pystyasennossa kun oli tosi liukasta.
Huippujen kierros lähtee ihan kylpylähotellin nurkalta ja se on hyvin merkitty opastein. Suositeltu kiertosuunta on vastapäivään, jota noudatimme ja onneksemme aika moni muukin. Reitillä oli paljon muitakin patikoijia, mutta vastaantulijoita ei onneksi ollut kovin paljoa. Kolin vaarat ovat osa aikoinaan Suomea halkonutta Karelidien vuoristoa, sen jäänteitä. Huipuilta on upeat näkymät Pieliselle ja havumetsiin. Tänne täytyy kyllä joskus päästä uudestaankin ihailemaan maisemaa myös toisena vuodenaikana (kesä + ruska-aika toiveissa!). Kierros tehtiin melko nopsaan tahtiin erityisesti sen vuoksi, että I:llä oli kiire varmistaa, että myös kylpylään ehditään (se kun sulkee ovensa lapsilta varsin aikaisin) ja tunnissa olimmekin reitin kiertäneet ja ehtineet ihastella maisemiakin.
Hotellille muuten noustaan parkkipaikalta funikulaarilla, mikä myös oli lapsista jännittävä asia, vaikka sellaista olivatkin jo Pariisissa kokeilleet. Parkkipaikkoja alueella on aika rajallisesti ja ne ovat kovin ahtaita. Kolin laskettelurinteet ovat aivan vieressä, joten toki pääsiäinen on sesonkiaikaa kun ihmisillä on lomaa ja paikalla on myös laskettelijoita, mutta jäi mietityttämään miten hyvin parkkiin mahtaa mahtua kesällä: vaikka laskettelijat eivät ole paikalla ja aikajana on huomattavan pitkä niin vaeltajia lienee kesäkaudella runsaasti.
Oli tosi kiva paikka ja tosi kiva loma. Erityisesti I suri kovasti lähtöä, sillä hän olisi halunnut jäädä vielä lomailemaan Kolille. Ilmeisesti erityisesti avanto oli kova juttu.
Kotimatkalla poikkesimme Varkauden subwayssa hakemassa subit ja hämmentävää kyllä T törmäsi lahtelaisiin tuttuihin. Sieltä suuntasimme Rantasalmelle Järvisydämeen. Olen aina haaveillut Järvisydämessä käynnistä, koska sen Järvikylpylä näyttää niin lumoavan kauniilta. Siellä on myös upeaa majoitusta tarjolla, esimerkiksi maisemaigluja. Ne ovat kuitenkin niin hintavia, ettei koskaan ole tullut mitään varattua. Nyt kun olimme valmiiksi samalla suunnalla ja matka-aika kotiin piteni vain noin 40 minuuttia niin päätimme käydä testaamassa kylpylän. Täälläkään lapset eivät ole tervetulleita ilta-aikaan, mutta ilta-aika alkoi onneksi vasta klo 18.
Järvisydän on valtavan kaunis ja upea. Se on rakennettu kallion sisään ja kylpylässä on runsaasti kalliopintaa ja puupintaa. Kylpylä on kauniin lempeästi valaistu ja esteettisyys on huomioitu kaikkialla - myös puku- suihkuhuoneessa. Silmä lepää. Vesi on Saimaan järvivettä.
Kylpylässä on yksi kohtuullisen kokoinen kiertovesiallas, jonka keskellä on pieni "kallioluola", jossa kaikuu. Reunoilla on hierovia vesisuihkuja. Taaperoille on oma pieni allas ja ulkona on ulkoaltaat, joita ei lämmitetä. Lisäksi on poreallas. Kaikissa altaissa lämpötila on + 31 astetta, joka kylpylän mukaan on tarpeen myös ekologisuuden kannalta ja ihan ymmärrettävääkin. Minulla kuitenkin on taipumusta palella, joten jonkin verran myös palelin. Onneksi saunat ovat yhteiskäytössä ja niihin mennään siis uikkarit päällä. Saunavalikoima on hyvä, on niin infrapunasaunaa, hamamia, höyrysaunaa kuin kuumiakin saunoja. Osa saunoista on hyvin pieniä ja vuoroa voi joutua odottamaan, mutta ainakin isoimpaan saunaan yleensä mahtuu hyvin. Järvimaiseman edessä on myös muutama lämmitetty kivi, joilla voi köllötellä. Yläkerrassa on maisemasauna, mutta se on auki vain kesäisin. Lisäksi on suolahuone ja yläkerrassa myös allasbaari, josta saattoi ostaa virvokkeita. Tarjolla oli myös maksutta vettä, teetä ja pientä naposteltavaa kuten pähkinöitä ja appelsiinia. I ihastui kuivattuihin karpaloihin.
Järvisydämen kylpylä on valtavan hieno ja oli ihana nähdä paikka. Muutoin kylpylänä tämä ei tehnyt erityistä vaikutusta. Tila on hyvin pieni, mutta onneksi nyt väkeäkään ei ollut kovin paljon. Suihkutilassa suihkuja oli vain viisi, joten meinasin jäätyä odottaessa omaani vuoroa kymmenen muun naisen kanssa. Pukutiloissa oli melko ahdasta, kaappeja on aina kaksi päällekkäin. Mukavaa oli, että kuvien otto kylpylän tiloissa oli sallittua kunhan varmisti, että kuvaan ei tule oman porukan lisäksi muita.
Ainakin Kolille suuntaamme varmuudella uudemmankin kerran, Järvisydämestä en ole varma, mutta lapsista erityisesti I on kovasti sitä mieltä, että sinnekin pitää uudestaan suunnata.
