keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Paluu Budapestiin

Heinäkuun alussa mieliteot saivat vallan, joten suuntasimme mieheni ja neljän kuukauden ikäisen tyttäremme kanssa kohti iki-ihanaa Budapestia. Budapestissä olin viimeksi ollut 2010, joten Tonavan halkoma vanhan Budan ja uuden Pestin muodostama kaupunki oli vielä melko tuoreessa muistissa.

Vauvan kanssa matkustaminen on melko vaivatonta lukuun ottamatta valtaisaa tavaramäärää. Wiin kohdalla sitä lisää etenkin hankala atooppinen ihottuma, jolloin mukana on oltava paitsi kaikenmaailmaan erilaisia rasvoja, erityiskorviketta niin myös valtaisa määrä puhtaita vaihtovaatteita ja runsaasti vaippoja. Niinpä päätimme hermojamme säästääksemme lähteä matkaan ilman vaunuja/rattaita pelkän rintarepun kanssa ja pakkasimme kaikkien meidän kolmen matkatavarat yhteen suureen ruumaan menevään matkalaukkuun. Virhe! Suorat lennot Finnairilla, veimme matkatavarat lähtöselvitykseen 1 h 50 min ennen lähtöaikaa, joten arvelin riskit matkatavaroiden matkan varrelle jäämiseksi kohtuu pieniksi. Torstai-iltana kuitenkin seisoimme lopulta kolmisin tyhjän matkatavarahihnan äärellä Budapestin kentällä. Matkalaukku oli Helsingissä.

Budapestin kentältä on reilu 20 km matkaa keskustaan ja sen voi taittaa taksilla, ryhmätaksilla, vuokra-autolla tai julkisilla. Julkisilla kulkeminen ei maksa juuri mitään, mutta myöhäisen ajan kohdan, matkatavaraketutuksen ja Wiin mukana olon vuoksi päädyimme valitsemaan taksin, jolla suuntasimme suoraan keskusta hotellillemme, Hotel Erzsebetiin. Hotelli oli siisti perustason hotelli loistosijainnilla ja loistohenkilökunnalla. Huone oli melkoisen ahdas ja vaatimaton, mutta meillä ei ole tapana kovin panostaa majoitukseen. Wiin aikana olemme lähinnä huolehtineet siitä, että huoneessa on oma kylpyhuone (ja T tarvitsee kesäisin ilmastoinnin, itsehän nukkuisin vaikka kerällä hyllyssä).

Perjantaiaamun suunnitelmaksemme tuli, kiitos Finnairin, suunnata ostosreissulle valtavaan ostoskeskukseen, Westend City Centreen. Budapestissä hintataso on onneksi vielä melko edullinen - ja toki Finnairille lähtee korvaushakemus välttämättömistä hankinnoista. Iltapäivällä lentokentältä soitettiinkin, että laukkumme on saapunut sinne ja kuljetetaan hotellillemme, josta saisimme sen illalla. Pitkään emme siis joutuneet laukkua odottelemaan, mutta lyhyen matkan suunnitelmia sen puute kyllä sotki.

Lauantaina päätimme toteuttaa alun perin perjantaille suunnitellun vesipuistoreissun. Budapestin läheisyydessä sijaitsee uudehko Euroopan suurin vesipuisto, Aquaworld. Sinne pitäisi päästä ilmaisella kyydillä Sankareiden aukiolla, mutta ainakaan hotellimmerespa tai eteemme sattunut turisti-info eivät tienneet tästä mitään. Selvitys, jonka mukaan sinne pitäisi viikonloppuisin suunnata ensin yhdellä kulkuvälineellä, sen jälkeen vaihtaa toiseen ja sitten vielä kolmanteen (tunnin välein lähdöt) saivat meidät unohtamaan julkisten käytön ja suuntaamaan puistoon taksilla. Vesipuisto oli todella kivanoloinen! Pukuhuonetila oli kaikille yhteinen ja varustettu lukittavilla kopeilla, mikä oli kätevää vauvan kanssa matkustaessa. Pukuhuonetilan jälkeen naiset ja miehet suuntasivat omiin pesutiloihinsa ja näiden läpi puiston puolella. Vesipuisto on suuri ja erilaisia altaita sekä liukumäkiä on todella paljon. Halutessaan (ja lisämaksusta) voi kokeilla myös vaikkapa pallon sisällä pyörimistä veden pinnalla. Puistossa on sekä sisätila että suuret ulkotilat. Puistossa oli aurinkoisena päivänä paljon väkeä, ei kuitenkaan liikaa, sillä tällöin puisto suljetaan väliaikaisesti uusilta tulijoilta. Leiriydyimme Wiin kanssa ulos nurmikolle ja päästimme T:n matkaan tutkimaan liukumäkiä ja leikkimään uudella kamerallaan, joka kelluu, sukeltaa ja tekee vähän mitä vain. Päivä vierähti nopeasti ja ennen pois lähtöä käväsimme vielä uimavaipalla ja uimapuvulla varustautuneen Wiinkin kanssa lyhyesti altaassa :) Suuntasimme takaisin hotellille taksilla.


Sunnuntaipäivä jäi aikaa nähtävyksien ihmettelyyn. Kuljeskelimme keskustassa Tonavan vartta pitkin niin Budan kuin Pestin puolella ihastellen Tonavan ylittäviä siltoja, parlamenttitaloa, kuninkaanlinnaa sekä Gellertin kukkulaa. Metrolla (vanhalla ja rämisevällä sellaisella) suuntasimme sankarien aukiolle ihailemaan unkarilaisten maahantulon 1000-vuotisjuhlien kunniaksi pystytettyä Millennium-muistomerkkiä, josta löytyy niin arkkienkeli Gabriel kuin unkarilaisia kuninkaitakin. Sankarien aukion (Hösök Tere) vieressä sijaitsee Budapestin eläintarha, jonne päätimme vielä suunnata ennen kotimatkaa. Wii pääsikin ihmettelmään aivan vierestä niin sukeltavaa karhua kuin reppua, muovipusseja ja mitä tahansa irtonaista hamuavia vuohiakin :)

Kentälle suuntasimme tällä kertaa ryhmätaksilla, joka oli hyvä valinta. Edullisempi kuin taksi jos matkustajia on 1-2 ja vaivattomampaa kuin julkisilla. Taksit Budapestissä ovat myös luotettavuudeltaan kyseenalaisia, me pyysimme aina hotellia, vesipuiston infoa ym. tilaamaan taksin ja saimme luotettavan. Taksilla matkustaminen Unkarissa on kuitenkin maan yleiseen hintatasoon nähden melko tyyristä. Julkisilla kulkeminen sen sijaan on edullista ja esimerkiksi metrolla tai raitiovaunulla kulkeminen myös helppoa ja kätevää.

Mikään kulinaristinen nautinto tästä reissusta ei tullut edelleen voimassa olevan imetysdietin (kasvis + maidoton + munaton + viljaton + soijaton) vuoksi, mutta kiva oli poiketa :) T:lle, joka aloitti ulkomaanmatkailunsa (yläasteen Tukholman risteily -luokkaretkeä lukuun ottamatta) tavattuaan minut melkein puolitoista vuotta sitten, tämä oli 11. maa! Pidän Budapestistä todella paljon ja reissu tuntuikin siltä kuin esittelisi vanhaa ystävää :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti