Innsbruckiin saavuimme junalla Münchenistä. Tuo sama juna jatkaa Veronaan, joten konduktööri tiedusteli meiltä jotain lisämaksua, jonka joutuu maksamaan jos ylittää rajan Italiaan. Kerroin meidän kuitenkin jäävän pois jo Innsbruckissa, joten tällaista lisämaksua ei tässä kohtaa tarvinut maksaa.
Innsbruck on Itävallan Tirolin osavaltion pääkaupunki, joka tunnetaan upeista vuoristomaisemistaan ja sievästä vanhastakaupungistaan. Alppien ympäröimä kaupunki yhdistää ainutlaatuisella tavalla luonnon ja kulttuurin.
Saavuimme Inssbruckiin alkuiltapäivästä ja majotuimme kivenheiton päässä rautatieasemalta viihtyisässä Pension Stoi budget guesthousessa. Paikka oli oikein kiva ja sijainti erinomainen, mutta hinta oli mielestäni korkea (135€/yö). Toki suurin osa muista majoituksista olisi maksanut vielä enemmän.
Majapaikalta oli kävelymatka tutkimaan kaupungin keskustaa. Olimme jo etukäteen päättäneet, että haluamme vierailla Alpen zoo eläintarhassa, joka on käsittääkseni maailman korkeimmalla sijaitseva eläintarha. Eläintarhaan pääsee keskustan Congress-asemalta Hungerburgbahn-funikulaarilla noin vartin välein muutamassa minuutissa. Tällä olisi päässyt jatkamaan korkeammallekin ja hieman jäi kaivelemaan, ettei käyty korkeammalla vaikka vuorimaisemat olivat toki mainiot Alpen zoonkin tasolta.
Alpen zoo on ympäröity kauniilla vuoristomaisemilla ja se keskittyy erityisesti Alppien eläinlajeihin. Siellä voikin nähdä esimerkiksi ilveksiä, susia, karhuja, kotkia ja vuorikauriita. Eläimiä on yhteensä pari tuhatta ja lajejakin yli 100. Erityisen hauska oli haukotteleva karhu, karhuja toki olemme nähneet usein aiemminkin, mutta aika usein ne ovat vain nukkuneet jossain kasassa, mutta tämä yksilö halusi poseerata! Seikkaileva saukko oli myös hauskaa katsottavaa ja korppikotkien häkkiaitauksen läpi pääsi kävelemään. Keskityimme myös ihastelemaan maisemia, vuorten ympäröimänä maamerkkinä erottuu esimerkiksi hyppyrimäki, onhan Innsbruck kuuluisa myös talviurheilustaan.
Palattuamme takaisin alas keskustaan näimme hevoskärryjä. En ole koskaan ollut sellaisen kyydissä, turhan hintavaa ja kävelen mielelläni. Nyt kuitenkin mukana oli I, joka rakastaa hevosia ja V, jolle käveleminen on raskasta (mutta hyppiminen, pomppiminen ja kärrynpyörät ilmeisesti eivät), joten tiedustelin hintaa. Yhteistä kieltä meillä ei ollut, mutta kuskilla oli jokin laite, joka käänsi hänen puheensa englanniksi ja minun puheeni ilmeisesti romaniaksi, joten pääsimme sopuun hinnasta ja pääsimme kaupunkikierrokselle hevoskärryllä. Lapset saivat välillä istua edessä ja ohjastaakin! Vanha kaupunkikin tuli näin nähtyä ilman, että V liiaksi rasittui kävelemisestä (tiedusteli kyllä mahdollisuutta kulkea ympärireitin sijaan kärryllä majoitukselle :D).
Keskustassa kävimme vielä pitsalla ennen majoitukseen paluuta. V:kin suostui jopa vähän pitsaa närppimään, tosin seuranamme oli harvinaisen sinnikäs ja v-mäinen kärpänen. Niin v-mäinen, että jäi lähtemättömästi mieleen.
Innsbruckissa vietimme vain yhden yön ja lähtöpäivän aamuna suuntasimme Swarowskin kristallimaailmaan. Rautatieasemalta lähti suoraan sinne järjestetty kyyti ja lasten kyydistä ei tarvinut maksaa, joten käytännössä kahden lapsen kanssa hintaa ei tullut sen enempää kuin jos olisi tavallisilla julkisilla mennyt lähelle paikkaa, mutta nyt pääsi suoraan perille.
Liput olimme ostaneet ennakkoon, joten pääsimme suoraan sisään tutustumaan erilaisiin upeisiin kristalliluomuksiin: huoneita oli toinen toisensa perään eri teemoilla, talviteemassa satoi lunta ja oli kylmä, kristalleista oli myös koottuna niin balettitanssijaa kuin hevostakin. Ulkona oli myös suuri puisto, jossa oli leikkipaikka ja mahdollisuus karuselliajeluun ja suuri viisi kerroksinen talo, jossa saattoi leikkiä - ja siellä lapsilla vierähtikin useampi tunti trampoliineilla pomppien ja kerrosten väliä liukumäkiä laskien. Iltapäivällä sitten suuntasimme järjestetyllä kuljetuksella takaisin rautatieasemalle ja syömisen jälkeen iltajunalla kohti Veronaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti