Keski-Euroopan ennätyshelteissä

Työvuorolistaan oli elokuulle osunut pieni aukko, jota sain vähän levennyttyä vuorojen vaihtojen avulla, joten jonnekin piti päästä. Skyscannerista halvat lennot löytyivät Wieniin, joten siis suunta sinne. Wienissä olinkin kerran pikaisesti poikennut kotimatkalla Albaniasta, mutta lähes koko kaupunki oli edelleen tutkimatta. Samalla reissulla päätin katsastaa myös Slovakian pääkaupungin Bratislavan ja poiketa myös vähän matkan päässä Wienistä Wachaun viininviljelysseudulla, jonka kuuleman mukaan pitäisi olla hurjan kaunista aluetta.

Matka Helsingistä taittui Lufthansalla Müncheniin, jossa on muuten tosi hieno kenttä. Kentällä on muun muassa pisteitä, joista saa ilmaiseksi erikoiskahveja, kaakaota tai teetä. Sen lisäksi kentällä on esimerksi "napbox" tai jotain sinnepäin se nimi lieni, eli siis käytännössä kontteja, joihin voi maksua vastaan mennä viettämään omaa laatuaikaa vaikka torkkujen tai töiden teon merkeissä. Jee!

Muutaman tunnin Münchenin kentällä pyöriskelyn ja gradun rustaamisen jälkeen jatkettiin Air Austrian kyydissä kohti Wieniä. Wienin lentokentältä suuntasin tutusti bussilla Westbahnhof:ille (8 € yhteen suuntaan, 13 €/meno-paluu), jonka vieressä hostellini, Westend City hostel, sijaitsi. Sama hostelli kuin viime kerralla, mitä sitä turhaan hyvää vaihtamaan :) 12 hengen sekadormi, 70 €/4 yötä, mutta aivan loistosijainnilla! Ja huonekaveritkin alkuun mitä parhaita, mm. indonesialainen tyttö, joka opiskeli geologiaa vaihto-opiskelijana Portugalissa ja haaveili tulevaisuudesta öljy-yhtiön leivissä ja Australialainen pappaikäinen herrashenkilö, joka oli yksinään pari kuukautta kiertelemässä ympäri Eurooppaa! Setä kertoili ties mitä hurjia tarinoita reissustaan ja heitti läppää. Ihana setä!

Ensimmäisenä aamuna suuntasin päiväretkelle naapurimaa Slovakiaan. Slovakian pääkaupunki Bratislava sijaitsee vain reilun 60 kilometrin päässä Wienistä ja reilun tunnin ajomatkan takana. Syystä tai toisesta Suomesta on muuten lähes aina kohtuuhintaista lentää Wieniin, mutta ihan törkeän kallista lentää Bratislavaan...

Matka Bratislavaan taittui sutjakkaasti junalla (Südbahnhof:lta, 14 €) tunnissa ja kymmennessä minuutissa. Bratislavan juna-asemalta tallusteltavaa vanhaan kaupunkiin oli noin vartin verran. Bussillakin toki olisi halutessaan päässyt.

Bratislava on pieni. Siellä ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä nähtävää. Kuitenkin kaupunki on kerrassaan lumoava. Pienet mukulakiviset autoliikenteeltä suljetut kujat, värikkäät talot, kaunis vanha arkkitehtuuri, vehreät puistot, kukkaloisto, auringonpaiste, lukuisat kahvilat ja jäätelökioskit, ilmassa hiljalleen leijaileva kahvin tuoksu, olostaan nauttivat kiireettömät ihmiset, taideteokset ja patsaat ympärikaupunkia, kaupungin yllä kohoava Hradin linna, Tonava. Jokaisen nurkan takaa löytyy jotain kaunista ja mielenkiintoista. Minun Bratislavani.

Menetin Bratislavalle sydämeni. Kerrassaan ihana ihana kaupunki. Hintatasokin on mukavan edullinen. Vaikkei kaupungissa mitään kovin ihmeellistä varsinaista nähtävyyttä olekaan, on esimerkiksi kulttuuriannostus silmiinpistävä. Joka nurkan takaa löytyy omituisia patsaita, kuten viemäriaukosta könyävä ukko, jolle on osoitettu myös oma liikennemerkki. Tai ukko, joka nurkan takaa salaa vakoilee ihmisiä. Tai valtavat naisen haarat, jotka osoittautuivat suosituksi kuvausrekvisiitaksi etenkin miesturistien kesken.

Bratislavassa kiertelin aikani ja nautin tunnelmasta. Ehdottomasti suosikkipaikkojani! Grenada-Ljubljana-Cesky Krumlov-Curacao-Bratislava... Kävin hankkimassa perinteisesti työkaverilleni E:lle tuliaisiksi erilaisia kahveja ja pistäydyin (virhe!!) yhdessä kenkäkaupassa ja poistuin kolmia kenkiä rikkaampana ja 50 euroa köyhempänä.  Paluumatka bussilla Wienin südtirolerplatz asemalle kustansi 7,70 €. Slovakiassa on todellakin selvästi edullisempaa kuin Wienissä.



Wienissä päätin iltasella poiketa Belvederessä sen sijaitessa aivan bussiaseman kupeessa. Belvedere koostuu kahdesta linnasta, Ylä- ja Ala-Belvederestä ja näiden väliin jäävästä puistoalueesta suihkulähteineen. Linnat ovat arkkitehti Johann Lukas von Hildebrandtin käsialaa ja valmistuttuaan 1700-luvulla on linnassa asustellut aikoinaan kuninkaallisia, viimeisimpänä Itävalta-Unkarin arkkiherttua Frans Ferdinand, jolle tunnetusti kävi köpelösti Gavrilo Principin toimesta Sarajevossa 1914, mikä toimi osaltaan lähtölaukauksena ensimmäiseen maailmansotaan Balkanin ruutitynnyrin räjähtäessä. Nykyisellään Belvedere toimii käytännössä taidemuseona.

Schloss Belvedere

vadelmasooda

Julius Meinl´s

Muutoin ilta kului ristiin rastiin Wienin keskustaa kummastellessa, Mariahilfergasse on yksi merkittävimmistä ostoskaduista ja kulkee Westbahnhof:lta keskustaan. Moninaisimpien kauppojen ohella voi ihastella katuun ikuistettuja olympiavoittajien jalan- ja kädenjälkiä :) Museokortteli, joka koostuu useammasta merkittävästä museosta (esim. luonnonhistoriallinen ja taidemuseo) on vaikuttava jo ulkoiselta habitukseltaan ja arkkitehtuuri keskustan tuntumassa on muutenkin vaikuttavaa. Vanhankaupungin alue (Innere Stadt) on rakennettu keskiaikaisen ahtaan sokkeloasemakaavan mukaan, joka on mitä viehättävin. Rakennuskanta vaihtelee tyylillisesti keskiaikaisesta barokkiin ja jugendiin. Keskellä kaikkea on Pyhän Tapanin katedraali eli Stephansdom, joka on huomattavimpia keskiajan goottilaisia katedraaleja ja jolla on vaikuttava 136 metrinen torni. Kirkkoja on muutenkin paljon ja joka paikassa (mm. barokkiajan Karlskirche). Puistoalueitakin löytyy mukavasti, mm. Siegmund Freudin puisto ja raatihuoneen puisto. Ja mikäs sitä päivää paistatellessa + 35 asteen ennätyshelteissä... Hofburg (Habsburgien keisarillinen palatsi) keskustassa on näkemisen arvoinen ja lisäksi löytyy mm. kuuluisa espanjalainen ratsastuskoulu. Poikkesin toki myös Julius Meinl'sissä, joka on ikään kuin Itävallan Stocka. Ihan mielettömät valikoimat mm. viinejä ja kaikkea kummallista. Tällä kertaa ihana ex-esimeheni olikin päättänyt tilata palmunsydämiä, joten eikun tavaaman infotiskin tädeille "palmherz" ja löytyihän niitäkin lopulta :) Älkää edes kysykö mitä niistä mahdetaan tehdä, ei niin mitään käsitystä...

Illalla uni maittoikin huolimatta viidestä huoneeseemme majoittuneesta espanjalaistytöstä. Sekadormeissa alkaa esiintyä ongelmia sitä enemmän mitä enemmän paikalla on naisia ja pitihän tämä toki tälläkin kertaa paikkansa. Yöllä meteli oli toisinaan kova ja aamulla jono ainoaan kylppäriin vaikuttava. Voi kun voiskin varata paikan miesten huoneesta...

Aamulla suunnaksi Unecon maailmanperintöluetteloonkin kuuluva Krems, pikkukaupunki noin 80 kilometriä Wienistä lounaaseen. Juna lähti Spittelaun asemalta (14 €) ja matka kesti reilun tunnin verran. Krems on syötävän söpö. Pieniä mukulakivikujia ja vallan kaunista vanhaa arkkitehtuuria. Suuntasin suoraan keskustan läpi satamaan, josta otin menopaluuristeilyn Wachaun alueella Krems-Melk (Krems-Dürnstein-Weissenkirchen-Spitz-Emmersdorf-Melk). Lähtö oli klo 13 ja paluu olisi kuuden jälkeen illalla. Päivä oli mitä kaunein, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, hento tuulenvire, kansipaikka laivalla ja vadelmasooda, vehreitten viininviljelysmaisemien ja viehättävien pikkukaupunkien täplittäessä maisemaa, täydellistä :) Wachaun alue on kauneimpia alueita, joita olen nähnyt. Laivasta käsin viehättävimmän näköisenä kaupungeista esittäytyi Dürnstein. Tästä aiheesta annettakoon kuitenkin kuvien puhua puolestaan :) Myös kuuluisa Melk abbey tuli bongattua.

Melk abbey

Dürnstein

Krems

Iltasella pyörähdin vielä tutustumassa hiljaiseen Kremsin keskustaan ennen kuin suuntasin takaisin Wieniin ja hostellille nukkumaan. Loistopäivä ja tulinpa myös polttaneeksi itseni kunnolla :)

Zentralfriedhof

Aamulla suuntasin raitiovaunulla suoraan keskushautausmaalle (zentralfriedhof), joka toimii monien kuuluisuuksien jäännösten säilöjänä (mm. Beethoven) ja jonka keskellä on vaikuttavan kokoinen ja näköinen valkea kirkko. Hautausmaa on valtava ja kivet toinen toistaan upeampia. Tunnelma on puolittain aavemainen, joten aurinkoinen aamupäivä oli oiva ajankohta vierailulle.

Haudoista iloisempiin tunnelmiin ja suuntasin katsomaan Schönbrunnin linnaa. Schönbrunnin linnasta tulee ensimmäisenä ehkäpä mieleen Sissi eli Itävalta-Unkarin keisarinna, joka piti palatsia aikoinaan kesäasuntonaan. Palatsialue on upea ja valtavan laaja, alueella on itse palatsin lisäksi mm. Euroopan vanhin eläinpuisto, labyrinttipuutarha, Roomalaiset rauniot ja "gloriette"-paviljonki. Alueen ympäri kiertää piskuinen puksujuna. Vierailun selkeitä kohokohtia, historian lähes niin näkee, haistaa, maistaa kuin tunteekin.

Riesenrad

Iltasella suuntasin vielä kuuluisaan Praterin huvipuistoon käydäkseni Wienin symbolissa, yhdessä koko Euroopan vanhimmista maailmanpyöristä, Riesenradissa (1897). Riesenrad on suuri, ja pyörässä pyörii isohkoja vaunuja, joihin mahtuu kerrallaan tusinan verran ihmisiä. Osaan vaunuista on järjestetty romanttinen illalliskattaus.

Viimeinen aamu koitti haikeana. Viimeiselle päivälle en edes haikaillut mitään ihmeellisempiä suunnitelmia, vähän shoppailua (New Yorker & Bijou Brigitte <3 ) ja yleistä tunnelmasta nauttimista teekupin ääressä ihmisvilinää seuraten. Lämpötila reissun edetessä vain kohosi kohoamistaan, joten päätin jättää työkavereiden tilaamien tuliaissuklaiden, Mozartintaalereiden, hankkimisen suosiolla lentokentälle.

Kentältä matka jatkui tuliasshoppailujen (Chivas Regal 24,50 €/litra, Mozartintaalerit) jälkeen jonkin verran myöhässä kohti Frankfurtia. Frankfurtissa saikin sitten juosta terminaalin toiseen päähän, jotta ennätti jatkolennolle kotiin. Kotona olin kolmen aikaan aamuyöstä ja mikäs sen ihananpaa kuin paluu arkeen kellon soidessa 5.30 ja uuden työpäivän startatessa :)

Scloss Schönnbrunn

Kaikkiaan Wien oli ihana. Niin paljon nähtävää ja koettavaa. Maailmanluokan nähtävyyksiä. Mahtipontisen komeaa arkkitehtuuria. Suurta ja hienoa, vaikka väitetäänkin Wienin olevan kävellen hallittavissa ja kompakti, mitä en allekirjoita. Wachaun alue on kertakaikkisen silmiä hivelevää. Sydämeni jäi kuitenkin pienelle ja sievälle Bratislavalle. Minun kaupunkini.


Ps. Kotona nettiyhteys on niin kökkö, ettei kuvien lataamisesta tule mitään, tulossa ovat kuitenkin jahka pääsen yliopistolle!