Olen halunnut Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan niin pitkään kuin jaksan muistaa. Ongelmana on ollut lähinnä se, että syystä tai toisesta Ljubljanaan on aina (minun mittakaavassani) tyyristä lentää, teki sen sitten suoraan tai mutkan kautta. Toki mm. Italian puolelta Venetsiasta ja Triestestä, Kroatian Zagrebista ja Itävallan Wienistä on hyvät yhteydet, mutta tällöin reissuun olisi varattava selvästi lisää aikaa matkustamisen vuoksi ja yllättävää kyllä vakiduuni haittaa varsin paljon vapaa-ajan viettoa jos sen mieluiten matkustelisi. Yleensä Stockmannin hullujen päivien lentotarjoukset ovat makuuni kohtuu tyyriitä nekin, mutta se selkeä etu on, että päivämäärät saa valita. Lisäksi 237 € suorat lennot Finnairilla Ljubljanaan ei ollut lainkaan kohtuuton vaihtoehto siihen nähden mitä lennot sinne yleensä maksavat. Tulipa myös ensikertaa koettua kolmen tunnin jonotus hulluille päiville. Mikäs sen mukavampaa järkyttävässä lenssussa.
Slovenia on pieni. About 20 000 neliökilometriä ja muutama miljoona asukasta. Etäisyydet joka suuntaan on lyhyet, josta syystä tämä olisi muuten mitä mainioin opiskeluvaihtokohde ;) Balkanin niemimaalla sijaitsevassa Sloveniassa paikalliset lukevat itsensä kuitenkin keskieurooppaan. Maa on pääosin vuoristoa, korkein vuori on Triglav 2864 m. Toukokuun loppupuolella lämpötila huiteli 25 plusasteen tienoilla auringonpaisteessa ja lumihuippuiset vuoret näyttivät varsin makeilta muutoin vehreän vihreitä maisemia vasten :) Osa maasta on karstimaata eli tippukiviluolia on mahdollista ihastella.
Ljubljana kuului Jugoslaviaan vuosina 1918-1991 (hetken aikaa tosin oli Italian miehittämänä toisen maailmansodan aikana), mutta siitä huolimatta ja ennen 1900-lukua tapahtuneiden maanjäristysten ansiosta Ljubljanan keskusta on mitä valloittavin yhdistelmä keskiaikaista, renessanssi- ja uusklassista tyyliä. Yltiöromanttista vaikutelmaa lisää vielä kaunista keskustaa halkova Ljubljanica-joki. Keskustassa kukkulan laella kohoaa Ljubljanan linna ja muita merkittäviä nähtävyyksiä ovat Ljubljanica-jokea halkovat kauniit sillat (mm. kolmoissilta ja lohikäärmesilta) sekä suuri ja sievä Tivolipuisto.
Lento kohti Ljubljanaa lähti Helsingistä perjantaiaamuna. Parin tunnin torkkumisen jälkeen oltiinkin jo perillä ja kentällä päätettiin parhaimmaksi kulkuneuvovalinnaksi shuttle eli minibussi, joka otti täyden lastin vieraita (9 €/hlö) ja kaikki kuskattaisiin hotelleille asti. Matkaa kentältä keskustaan on reilut 25 km, joten taksilla ajelu tulisi jo jossain määrin tyyriiksi ja paikallisdösällä (4,10 €) taas matkanteko kestäisi reilusti yli tunnin, jonka lisäksi määränpäänä olisi dösäasema yli kilometrin päässä hotelliltamme (jonne toki tuskin olisimme edes suoraan dösäasemalta osanneet). Shuttlekuski oli oikein kiva setä, jakoi kaikille kartat ja kertoili maan historiasta ja maantieteestä matkalla kaupunkiin :)
Hotellin olin etukäteen buukannut netistä ja valintani osui hotelli Pri Mrakuun kävijöiden antamien palautteiden perusteella. Hotellivalinta osoittautui erinomaiseksi, loistava sijainti aivan lähellä rantaa ja keskustaa, kuitenkin rauhallisella kadulla. Yllätykseksi aamiainen (ja oikein kelvollinen sellainen) sisältyi myös hintaan. Hintataso yleisesti Sloveniassa on mielestäni muun Keski-Euroopan luokkaa, kun katsoo mihin menee niin selvästi edullisempaa kuin Suomessa (esim. eräässä kahvilassa mozarellatomaattisalaatti, 0,5 l coca cola, capuccino ja iso omenastruudeli 4,10 €!). Majoitus sen sijaan on melko tyyristä, sillä tarjontaa on yhä kohtuullisen vähän. Niin ja iskä toki kertoi jo ennen reissua, että hän ei sitten missään puskassa tai entisessä vankilassa (nykyinen nuorisohostelli) nuku. Että niin.
Ensimmäinen päivä vietettiin auringosta nauttien ja kaupunkiin tutustuen kiertelemällä viehättävää keskustaa ympäri. Jokapuolella puistoja ja keskustaa kansoittivat oranssiasuiset teinit, jotka juhlistivat koulujen päättymistä :) Keskustassa vilinää oli riittämiin, mutta heti kun aavistuksenkin siirti sivummalle niin kaupunki oli hyvin rauhaisa.
Toisena aamuna heräsin siihen kuinka faija pauhasi, että safety box ei aukea. Totesin, että aukeaa se ja käänsin kylkeä, tavoitteena jatkaa vielä unia, mutta faijan pauhaaminen jatkui. Lopulta unenpöpperöisenä oli pakko nousta katsomaan mikä on hätänä. Niin, ihan hyvä, ettei se safety box aukea MINUN KOTIAVAIMILLANI. Mutta ainahan toki voi yrittää. Oikea avain helpottikin sitten jo faijan stressiä.
Aamiaisen jälkeen lähdettiin kävelemään linja-autoasemalle, josta otettiin suunnaksi Bled (6,30 €/suunta, n. 1,5 h). Matkalla saatiin mukavasti ihastella kauniita maalaismaisemia :) Bledissä on kaunis alppijärvi, joka on syntynyt aikoinaan Bohinj-jäätikön aikaansaamaan painaumaan jäätikön sulettua. Bledissä säät yhä suosivat ja täytyy sanoa, että vaikka autenttisuudesta ei tietyllä tapaa juuri tietoa ollutkaan niin erittäin erittäin kaunis paikka kaikesta huolimatta. Turkoosin värinen metsien ympäröimä järvi, jonka keskellä on pieni vihreä saari, jossa sijaitsee kirkko. Järven ympäri kiertää kävelyreitti, joka olisi hurjan romanttinen a) jossain ihan muussa seurassa b) ilman muita turisteja, joita tosin nyt ei onneksi paljon ollutkaan ja c) polun ollessa hiekkapolku keskellä metsää, eikä asvalttia. Kaikkiaan Bled oli kuitenkin aivan aivan <3 Tosin olisin halunnut, että oltaisiin vuokrattu auto, jotta oltaisiin päästy enemmänkin kiertelemään lyhyiden etäisyyksien maata, mutta iskä ei (taaskaan) uskaltanut. pöh.
Illaksi palailtiin Ljubljanaan ja käytiin keskustassa drinkeillä ja illallistamassa italialaisessa ravintolassa Ljubljanica-joen kupeessa :) Keskustassa vuorossa olivat koulujen päättäjäisjuhlinnan sijaan jotkin korisfestarit, joten seurattiin sitten livekoripalloa. Telkasta sitten seurattiin joka puolella niin futista kuin jotain muutakin, jossa oli pallo, mutta jossa siihen koskettiin käsin (hei iskäkään ei tiennyt mitä se oli!).
 |
| Koululaisten päättäjäiajuhlintaa |
Sunnuntaiaamuna suunnattiin kävellen aamiaisen jälkeen Ljubljanan eläintarhaan. Matkaa piti kartan mukaan olla hotellilta arviolta 1,5 km, mutta tosiassa matkan aikana meinasi kyllä usko loppua useampaan otteeseen :D Perille kuitenkin lopulta päästiin ja käytiin ihmettelemässä norsuja, kirahveja ja kumppaneita. Niin ja iskä luuli, että seeprat olisivat valkoisia o.O!
Takaisin taaperrettiin sitten eri reittiä, suurlähettiläiden asuntoja ihastellen ja kauhistellen. Matkalla poikettiin drinkeille Tivolipuistoon, jossa saatiin ihastella esimerkiksi kyhmyjoutsenia, varpusia sekä sinisorsia. Samalla kävi sitten myös ilmi, että iskä ei tunnista sinisorsa urosta ja naarasta saman lajin edustajiksi. Kotikaupunkini Lahti on muuten täynnä naakkoja ja aikoinaan näin suunnattoman vaivan yrittäessäni opettaa faijaa tunnistamaan naakan. Lopputuloksena faija sitten luulee lähes kaikkia lintuja naakoiksi. Joutsenta ei sentään onneksi. Kaksi sinisorsa urosta nähtyään faija sitten jo totesikin, että katso toi uros jahtaa tota naarasta, johon tietysti totesin, että ne on muuten btw molemmat uroksia, josta faija sitten innostui, että jaa ne onkin homoja! o.O Joo, ei tuu tuosta ornitologia, ei ikinä.
Loppuilta sitten hengailtiinkin taas keskustassa ja käytiin vaihteeksi illallistamassa erinomaisessa intialaisessa ravintolassa :)
Kotiinlähtöpäivänä sateli ja suuntasimmekin sitten keskustan ulkopuolelle suureen BTC-ostoskeskukseen, jossa suoritettiin matkan shoppailuosuus varsin onnistuneesti :) Shuttlella palailtiin sitten laukut täynnä lentokentälle, jossa iskä vielä jatkoi shoppailua (Chivas Regalia yllättäen), jonka jälkeen suunnaksi turbulenssien siivittämänä Helsinki-Vantaa.
Kaikkiaan reissu oli tosi onnistunut, Slovenia oli aivan kertakaikkisen ihana ja Ljubljana kauneimpia kaupunkeja joissa olen ollut. Ihmiset puhuivat pääsääntöisesti varsin hyvää englantia, palvelu oli aina ystävällistä ja hinnat ok. Pakko päästä takaisin.
Ja lisää kuvia:
 |
| Ljubljanan linna |
 |
| mustarastas |
 |
| lohikäärmesilta |
 |
| bridge of love |
 |
| Bled <3 |
 |
| Jonkun häät |
 |
| Kyhmyjoutsen |
 |
| Ljubljanica river |
 |
| korisfestarit |
Olen halunnut Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan niin pitkään kuin jaksan muistaa. Ongelmana on ollut lähinnä se, että syystä tai toisesta Ljubljanaan on aina (minun mittakaavassani) tyyristä lentää, teki sen sitten suoraan tai mutkan kautta. Toki mm. Italian puolelta Venetsiasta ja Triestestä, Kroatian Zagrebista ja Itävallan Wienistä on hyvät yhteydet, mutta tällöin reissuun olisi varattava selvästi lisää aikaa matkustamisen vuoksi ja yllättävää kyllä vakiduuni haittaa varsin paljon vapaa-ajan viettoa jos sen mieluiten matkustelisi. Yleensä Stockmannin hullujen päivien lentotarjoukset ovat makuuni kohtuu tyyriitä nekin, mutta se selkeä etu on, että päivämäärät saa valita. Lisäksi 237 € suorat lennot Finnairilla Ljubljanaan ei ollut lainkaan kohtuuton vaihtoehto siihen nähden mitä lennot sinne yleensä maksavat. Tulipa myös ensikertaa koettua kolmen tunnin jonotus hulluille päiville. Mikäs sen mukavampaa järkyttävässä lenssussa.
Hotellin olin etukäteen buukannut netistä ja valintani osui hotelli Pri Mrakuun kävijöiden antamien palautteiden perusteella. Hotellivalinta osoittautui erinomaiseksi, loistava sijainti aivan lähellä rantaa ja keskustaa, kuitenkin rauhallisella kadulla. Yllätykseksi aamiainen (ja oikein kelvollinen sellainen) sisältyi myös hintaan. Hintataso yleisesti Sloveniassa on mielestäni muun Keski-Euroopan luokkaa, kun katsoo mihin menee niin selvästi edullisempaa kuin Suomessa (esim. eräässä kahvilassa mozarellatomaattisalaatti, 0,5 l coca cola, capuccino ja iso omenastruudeli 4,10 €!). Majoitus sen sijaan on melko tyyristä, sillä tarjontaa on yhä kohtuullisen vähän. Niin ja iskä toki kertoi jo ennen reissua, että hän ei sitten missään puskassa tai entisessä vankilassa (nykyinen nuorisohostelli) nuku. Että niin.
