Interrail 2: Hollanti: Amsterdam, Utrecht, Leiden

 Kesällä 2025 suunnattiin jälleen reilille. Tällä kertaa alkureissulle Benelux-maihin lähti mukaan ystäväni A ja hänen lapsensa V ja loppureissu kuljettiin tyttöjen kanssa kolmisin.

Etenimme seuraavalla suunnitelmalla:

• Amsterdam 2 yötä
• Utrecht 3 yötä
• Brugge 2 yötä
• Luxemburg 2 yötä
• Bryssel 1 yö
• Dresden 2 yötä
• Praha 2 yötä
• Wien 2 yötä
• Balatonfüred 4 yötä
• Budapest 2 yötä

Suuntasimme Amsterdamiin KLM:n iltalennolla. Ensimmäinen sattumus oli heti vastassa, A:n rinkka ei tullut perille. No, saivatpahan shoppailla KLM:n laskuun ennen kuin rinkka seuraavana iltana tuotiin perille.

Amsterdamissa majoitus on törkeän hintaista. Alun perin olimme varanneet majoituksen hostellista, joka on rakennettu junaan. Siellä olisi kolme kerrossänkyä ja jaettu kylppäri junan käytävällä. Tämä olisi ollut toisaalta toivottu kokemus, mutta stressasin kovasti ennen matkaa siitä miten nukkuminen onnistuu turvallisesti kun lapsia ei voi laittaa ylös ja toisaalta etenkin toinen pudonnee vaikka olisi aika alhaallakin. Mitään turvavaruisteita ei kuvissa näkynyt, eikä (lukuisista) arvioistakaan minulle oikein selvinnyt olisiko niitä saatavilla. Hostellissa oli maksuton peruutus, joten lopulta päädyin siihen, että valitsin tilalle toisen, hieman kalliimman vaihtoehdon, joka kuitenkin sijaitsi aivan keskustassa muutama sata metriä rautatieasemalta. Tämä osoittautui ihan hyväksi ratkaisuksi, eikä lopulta ihan niin kalliiksikaan. Hintaa oli 80 euroa enemmän, mutta toisaalta noin 20 euroa olisi ilmeisesti toisessa paikassa mennyt kulkemiseen ja noin 10 euroa matkatavaroiden säilyttämiseen rautatieasemalla, jolle ei nyt ollut tarvetta. Eroksi jäi lopulta siis noin 50 euroa.

Amsterdam on sievä lukuisine kanaaleineen ja historiallinen keskusta kuuluukin Unescon maailmanperintöluetteloon. Kiertelimme kaupungilla, A oli täällä ensimmäistä kertaa ja itsekin olin ollut aiemmin vain talvella. Kävimme katsomassa Anne Frankin taloa (tosin vain ulkoa päin) ja suuntasimme aamiaiselle kahvilaan, jota A oli seurannut instan kautta, Ree7. Aamiainen oli oikein onnistunut vaikka kävikin selkeästi ilmi, että A:ta kiehtoneet instapostaukset olivat kyllä jostain erikoispäivästä eivätkä tarjoilut olleet samaa luokkaa tavallisena päivänä.

Lapset väsähtivät, joten oli helpottavaa lykätä heidät lepäämään hotellihuoneeseen kun A:n kanssa jatkoimme kaupunkikierrosta käyden esimerkiksi kukkamarkkinoilla. Haaveilen kovasti, että joskus vielä pääsen vierailemaan myös Keukenhofiin. Kaupunkikierroksen jälkeen haimme lapset vielä mukaan kanaalikierrokselle, jossa pääsimme veneestä käsin ihastelemaan kaupunkia samalla kun kuuntelimme selostusta kaupungista ja sen historiasta.

Amsterdam valitettavasti osoittautui myös hyväksi shoppailukohteeksi, etenkään Primarkin ohi lapset eivät onnistuneet pääsemään menemättä sisälle. Miten ihanaa, että juuri ekana reilipäivänä löytyi lähes koko reissun ostokset!

Amsterdamista päätimme tehdä puolipäiväretken Zaanse Schansiin katsomaan tuulimyllyjä kun (Benelux-maiden) reilikortin reilipäivä tulisi kuitenkin käytettyä siirtyessämme Utrechtiin. 

Zaanse schans on ulkoilmamuseo ja kylä noin 20 minuutin junamatkan päässä Amsterdamista. Se tunnetaan erityisesti useista tuulimyllyistä, kauniista puutaloista ja vanhan ajan hollantilaisesta tunnelmasta. Alueella on myös pieniä puoteja ja käsityöpajoja. Kylä ei ole porttien takana (ainakaan vielä) vaan sinne pääsee maksutta vierailulle.

Tämä osoittautui onnistuneesti valinnaksi. Zaanse Schansin kylä on todella viihtyisä (turistilaumoista huolimatta). Kauniita pieniä taloja, suuria hienoja tuulimyllyjä ja kaikkialla vehreää ja vihreää. Siellä täällä käyskenteli lampaita ja lammessa uiskenteli sorsia. Lapset halusivat jäädä katsomaan sorsia penkille lammen rannalle, joten pääsimme A:n kanssa hieman enemmän kiertelemäänkin. Lapsetkin saivat itselleen ohjelmaa, japanilainen pariskunta oli pyytänyt V:tä ottamaan heistä kuvan ja niin oli V tehnyt!

Hämmästys oli suuri kun kaikki puhelimme alkoivat yhtä aikaa pitää jotain ääntä. Näytölle ilmeistyi teksti, joka ystävällisesti oli vain hollanniksi, mutta josta nyt tajusimme sen verran, että kyse oli jonkinlaisesta testihälytyksestä. Miten kätevää, että tämä tulee kaikkiin puhelimiin, mutta miten epäkätevää, että tämä tulee vain Hollanniksi. 

Lapsille tuli luvattua jäätelöt kun kiltisti antoivat minun ja A:n ihastella tuulimyllyjä paljon pidempään kuin mitä itse olisivat jaksaneet. Oli muuten ehkä kalleimmat jäätelöt ikinä, mutta myös isoimmat jäätelöt ikinä! Onneksi en ottanut omaa, riitti yllin kyllin muutenkin.

Amsterdamista siirryimme junalla noin puolessa tunnissa Utrechtiin, joka on yksi maan vanhimmista kaupungeista ja jossa on kaksitasoisia kanavia. Ja pyöräilijöitä, mielestäni paljon enemmän pyöräilijöitä kuin Amsterdamissa. Niin paljon, että selkeästi tuntui, että pyöräilijät ovat suurin uhka liikenteessä. Liikenne oli pääosin ihan hyvin järjestetty ja pyöräilijöillä omat kaistat, mutta toisinaan pääsy kävelijöiden kaistalta esimerkiksi tien ylitykseen oli hankalaa ja joissain kohti kaistat eivät menneet jotenkin järkevästi ja kävellen oli hankala päästä sinne minne oli menossa. Lasten oli myös paikoin vaikea muistaa, että yhtään ei parane kävellä vinoon, sillä se voi olla hengenvaarallista.

Utrechtissa majoitus oli kallis, mutta halvasta päästä yleistä hintatasoa ajatellen. Bookingin arvosanan 6 arvioinnit hieman mietityttivät, mutta toisaalta sen voi jo ansaita huonolla hinta/laatusuhteella. Majapaikka olikin huone sokkeloisten käytävien perällä jonkin aasialaisen ravintolan yläkerrassa. Itse huoneeseen ei juuri muuta mahtunut kun sänkyjä oli viisi, mutta toisaalta emme juuri muuta kaivanneetkaan. Pieni jääkaappi löytyi. Ja ilmastointi, mutta laite piti kauheaa meteliä. Sijainti oli kohtuullinen noin 1,5km rautatieasemalta.

Utrecht on nuorekas ja elävä ja täälläkin on sievä vanha kaupunki, johon pääsimme A:n kanssa eräänä iltana tutustumaan. Hollannin tunnetuimpia laskenkirjahahmoja on valkoinen Miffy-pupu, jonka kotikaupunki Utrecht selvästi vaikutti olevan. Törmäsimmepä esimerkiksi patsaisiin, mutta myös yksissä liikennevaloissa seikkailikin Miffy!

Utrechtista teimme päiväreissun Leideniin Corpus-museoon, joka esittelee ihmiskehon ihmeitä siten, että museossa seikkaillaan ihmiskehon sisällä. Ensin junalla suunnaksi Leiden - normaalisti muuten kehotetaan interrail-lippu aktivoimaan aina vasta kun juna varmasti tulee ja siihen nousee, mutta täällä oli portit, joista ei päässyt läpi lippua aktivoimatta. Onneksi aktoivoidun matkan voi vaihtaa toiseen vielä ennen junan lähtöä. Leidenin rautatieasemalta suuntasimme bussilla museolle. Liput oli hankittu etukäteen ja näissä oli tietyt kellonajat - olimme perillä hieman etukäteen ja pääsimme kuitenkin vartin aiempaan ryhmään.

Tämä museo oli ihan huippu! Omaa tahtia täällä tosin ei edetä vaan tänne varataan tosiaan tietty saapumisaika ja sitten ryhmän kanssa kuljetaan oppaan johdolla ihmiskehon läpi ja kuullaan sen toiminnasta, nähdään ja tunnustellaan toimintaa. Lapsista hauskaa oli mennä takapuolesta liukuportaita pitkin sisään. Matkalla oli myös mukavasti kaikenlaista interaktiivista puuhaa ja välillä tuntui kuin olisi huvipuistolaitteessa ollut. Kuvia ei valitettavasti saanut ottaa. Museokaupasta V myös löysi itselleen rakkaan "Heartin" mukaan. No, kiva, että sydämen eikä vaikka maksaa tai munuaista. 

Toinen päiväreissumme suuntautui Eftelingin huvipuistoon. Tänne kulkeminen oli pienoista säätöä, ensin yhdellä junalla, sitten toisella Tillburgiin (jota piti odotella noin puoli tuntia - aiempi olisi lähtenyt samaan aikaan kun junamme tuli perille, ehdimme nähdä sen toisella puolen samaa raidetta, mutta valitettavasti Hollannissa junat osoittautuivat täsmällisiksi). Sen jälkeen bussilla (n. 20min) perille. Yhdellä reissulaisella on aika kova matkapahoinvointi, jonka vuoksi yritimme minimoida bussissa vietettyä aikaa, hieman nopeampaa olisi ollut mennä junalla toisaalle ja sieltä bussilla (pidempi matka) perille.

Efteling on yksi Euroopan vanhimpia ja suosituimpia huvipuistoja. Se on avattu vuonna 1952 ja se sijaitsee Etelä-Alankomaiden Kaatsheuvelissa. Se tunnetaan erityisesti satuteemoistaan ja se alkoikin aikoinaan satumetsämänä, mutta on sittemmin kasvanut laajaksi teemapuistoksi. Puisto jakautuu "valtakuntiin", joissa on oma tunnelmansa. Yksi päivä puistossa oli meille auttamatta liian vähän. Lapset ihastuivat esimerkiksi johonkin vesihärveliin, jossa kävivät kuudesti putkeen. Lopulta ehdimmekin koko päivänä käydä läpi puistosta ehkä viidesosan. Viimeisenä oli jälleen laite, jossa kävin ensimmäisen ja viimeisen kerran nimittäin Danse Macabre, karmiva musiikkielämys, jossa pyöritään jollain lautasilla samalla kun aavemaiset hahmot soittavat orkesterissa. Melkein oksensin, ihan onneksi en.

Huvipuistot Euroopassa sulkevat ovensa yllättävän aikaisin ja Eftelingkin meni kiinni klo 18 - toisaalta onneksi, koska lapsia ei olisi saanut muuten lähtemään ja matka takaisin hotellille Utrechtiin kuitenkin veisi noin pari tuntia. Paluumatkalla onneksi myös matkapahoinvoiva suostui siihen, että hypättiin bussiin pidemmäksi aikaa (n. 40min), jolloin päästiin suoraan 's-Hertogenboschin asemalle ja sieltä suoralla junalla Utrechtiin. Tämä oli alkuperäistä reittiämme paljon mukavampi vaihtoehto jos bussilla matkustus ei tuota suurempia ongelmia.

Utrechtista matkamme jatkui Belgian puolelle Bruggeen. Kävi tuuri, seuraavalle päivälle luvattiin junalakko, mutta ehdimme sen alta pois.

You sa

Se mikä ehkä yllätti Hollannissa, oli se miten likaista oli. Roskia oli kaikkialla pitkin katuja ihan pusseineen. En tosin tiedä oliko tässäkin kyse jostain lakkotilanteesta vai onko tilanne oikeasti ihan yleisestikin näin huono. 

Lisää kuvia: