Työmatka ruumisnäyttelyyn

Saksassa on tällä hetkellä ruumisnäyttely, joka kiertää eri puolilla maailmaa. Siispä iskänhän oli tottakai päästävä työmatkalle sinne ja tarvitsihan hän toki tulkin. Tosiasiassa allekirjoittanutta ei yksinkertaisesti voinut jättää tukevassa lääkepölyssä hetkeksikään yksikseen, mutta se olkoon sivuseikka. Ruumisnäyttely sijaitsisi eteläisessä Saksassa, ludwigsburgissa, joten fiksuin vaihtoehto oli lentää Baden-Württembergin osavaltion pääkaupunkiin Stuttgartiin, joka on tullut kuuluisaksi etenkin autoteollisuudesta. Kooltaan Stuttgart on

@ Esslingen

jotakuinkin Helsinkiä vastaava (n. 590 000 asukasta) ja Saksan kuudenneksi suurin kaupunki. Kuten ehkä olette jo havainneet, olen erityisen ihastunut joenrantakaupunkeihin ja Stuttgart sijaitsee Neckar-joen varrella Schwabenin Juran ja Schwarzwaldin metsäalueen välissä. Kaupunki koki kovia toisessa maailmansodassa, jonka vuoksi ns. vanhaa kaupunkia ei ole, vaan itse ainakin miellän Stuttgartin kohtuullisen moderniksi kaupungiksi habitukseltaan.

@ Esslingen

Lentokentällä päätimme ensimmäiseksi perille saavuttuamme suunnata infopisteeseen kyselemään karttaa, tiedustelemaan miten hotellillemme (Astoria am Urachplatz) pääsee kätevimmin ja minkälainen matkalippu meidän kannattaa hankkia kun aiomme joka tapauksessa pyöriä ympyrää. Saksassa on matkalippuja ihan joka lähtöön, mikä voi olla ajoittain vähän rasittavaakin. Lipputyyppi ja hinnat riippuvat monesta asiasta mm. matkustavien henkilöiden määrästä, viikonpäivistä, päivien määrästä, alueesta ja niin edelleen. Itse hankimme kolmen päivän liput, joilla sai koko osavaltion alueella huristella niin paljon kun lystäsi.

Liikkuminen Baden-Württembergin alueella on helppoa. U-bahn ja S-bahn linjastot ovat selkeät, raitiovaunut ja bussit täydentävät. Englantia alueella puhutaan yleisesti yllättävän huonosti, saksalaiset tykkäävät dubata ihan kaiken! Siitä, että ymmärrän saksaa jossain määrin oli varsin paljon hyötyä, vaikkein osaa mitään kovin kummoista itse kylläkään sanoa. Ihmiset ovat kuitenkin vallan avuliaita ja pyrkivät parhaansa mukaan neuvomaan, vaikkakin tosiaaan neuvot tulevat sitten saksaksi.

Hotellimme oli edullinen, hyvällä sijainnilla, iso siisti huone ja erinomainen aamiainen. Ihan luksusta! Saksassa hintataso on paljon Suomea alhaisempi ja halvallakin todellakin saa hyvää. Hotel Astoria Am Urachplatz sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä keskusrautatieasemalta ja sitä todellakin voi suositella :) Sijainti oli tosi rauhallinen, öisin ei ollut minkäänlaista häiriötä, mutta kuitenkin kulkuyhteydet olivat erinomaiset. Iskää tosin ketutti jokaikinen kerta ylämäki hotellille mennessä.

Körperwelten

Schloss Ludwigsburg

Ensimmäiseksi suuntasimme matkan pääkohteeseen eli Ludwigsburgiin. Junalla paikalle pääsi helposti reilussa vartissa. Heti aseman vieressä sijaitsi Arena Ludwigsburg, jossa kuuluisa ruumisnäyttely (Körperwelten) sijaitsi. Sinne siis! Vahinko kyllä, kuvaaminen näyttelyssä oli täysin kiellettyä. Monet kyltit olivat myös vain saksaksi (osa myös englanniksi), mutta tämä ei menoa haitannut kun matkassa olivat ruumiinavaaja ja sivuaine-biologi :) Näyttely oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja hienosti toteutettu. Näyttely koostuu oikeista ihmisten ruumiista (tieteelle itsensä testamenneita sekä huhujen mukaan kiinalaisia kuolemaantuomittuja), joissa pilaantuvat osat on korvattu jonkinlaisella muoviseoksella. Näyttely esittelee niin ihmisen anatomiaa kuin terveyttäkin, esimerkiksi terveiden keuhkojen rinnalla oli nähtävissä tupakoitsijan keuhkot (hyi!). Osassa ruumiista keskityttiin esimerkiksi luuston esittelyyn, kun toiset toivat esiin lihaksistoa. Näyttely oli myöskin hauska: esimerkiksi kolme ruumista pelasivat keskenään korttia ja kaksi ruumista yhdessä huijasivat kolmatta vaihtamalla korttia varpaidensa välissä! (Kannattaa muuten katsoa Bond: Casino Royale, siellä Bondkin vierailee ruumisnäyttelyssä ja samat veijarit istuksivat pelaamassa korttia!). Näyttelyn loppupuolella oli myös kuvattu ruumiit harrastamassa seksiä, mikä oli mielestäni varsin mautonta, mutta muutoin näyttely oli todellakin UPEA.

Loppuiltapäivän hengailimmekin sitten viehättävässä Ludwigsburgin kaupungissa. Kävimme ihailemassa esimerkiksi Schloss Ludwisburgia, jota ihaillessa tuli väkisinkin mieleen, että arkkitehti on tainnut ihailla Ranskan Versaillesia. Ludwigsburgin vanha kaupunki on pieni ja sievä ja täynnä kukkaistutuksia. Toki kun Saksassa oltiin niin iskän täytyi myös saada olutta. Jännää, että sitä joutui oikein etsimällä etsimään, eikä sitä saanutkaan joka paikasta o.O

@ Stuttgart

Lääkkeet väsyttävät varsin pahasti, joten joka ilta tuli mentyä ajoissa unten maille. Jo senkin takia, että aamulla oli herättävä riittävän aikaisin, jotta aamiaispöydässä riittäisi vielä ilmakuivattua kinkkua.. (iskälle siis). Mikään mitä itse suostuin syömään ei vaatinut minkäänlaista kilpailua :D

Seuraavana päivänä suuntasimmekin sitten kaupunkiin nimeltä Esslingen (am Neckar), olihan meillä kolmen päivän liput, joilla sai suhata. Esslingen oli aivan aivan ihana. Niin kaunis kaunis kaunis. Ihanaa vanhaa arkkitehtuuria, kävelykatuja, mukulakiviä, pastellisävyjä, auringonpaistetta, kukkia. Saksassa myös ostosmahdollisuudet ovat yleisesti ottaen mahtavat ja olinkin aivan innoissani löydettyäni ex-esimiehelleni tuliaisiksi pienen pullollisen hibiscusta, jotta hän voi kokkailla vierailleen tästä edespäin violetteja ruokia, jee! Esslingenissä lähinnä nautimme kauniista päivästä ja päädyin kampaajalle, blondista olikin jo aika vaihtaa takaisin punapääksi muutamien vuosien tauon jälkeen. Tosin olisi kenties hyvä osata saksaa vähän enemmän ennen kuin antaa kenenkään koskea niin tärkeään osaan identiteettiään kuin hiuksiinsa. Ensimmäinen setä vain leikkasi ja järkytys oli suuri, en diggaile lyhyestä tukasta. Tosin mun hiukset kyllä kasvaa salamavauhtia, mutta silti.

Viimeinen päivä vietettiinkin sitten itse Stuttgartissa nähtävyyksiä katsellen (Neue Schloss & Altes Schloss yms.) ja shoppailuun keskittyen, missä muuten Stuttgart on jopa Saksan mittakaavassa aivan loistopaikka. Sääkin suosi ensimmäiset kaksi päivää, kun kolmantena jo vähän sateli. Kävin vielä kolmannella kampaajalla korjauttamassa väriä oikeaansuuntaan kirkkaan punaiseksi ja kolmas kerta toden sanoi tai ainakin vihdoin tulin tyytyväiseksi :) Tyttö tosin varoitteli pelästyneenä, että mun hiukset saattavat tyyliin pudota käsittelyn jälkeen ja oltiin ilmiselvästi molemmat tosi huojentuneita kun mitään tämänkaltaista ei lopulta tapahtunutkaan :D

Lopulta oli aika palailla kohti kotia. Kentältä matka jatkui Köpiksen Kastrupin kautta kohti Helsinkiä. Seuraavaa Saksan kierrosta odotellessa.... Kuvat tulevat taas jälkijunassa, kunhan pääsen paremman nettiyhteyden äärelle :)